Ens’ kevättären viestin, toi tänne tyttö pikkuinen, tuo sinisilmä sievin, ja sisko vuokkojen.

Toi sylin kukkakukkuran, ja päivän riemun rikkahan, nyt hangetkin jo häviää, kun koittaa kevätsää!

[enkä muista siitä enempää, kuin että joku talven prinssi jotain…]

Torstaina oli hyvä aikomus olla kotona ilta lasten kanssa, mutta tosikoisen ikävä vastikään Thaimaan reissulta palannutta parasta ystäväänsä muutti sen suunnitelman – tyttäret olivat illan kylässä siellä ystäviensä (siskokset) luona. Ja minä houkuttelin (mikä ei ollut itse asiassa kovinkaan vaikeaa 😉 ) ystäväni siskosten äidin kanssani Jumboon käymään. Agendassa oli kahvilla lörpöttelyä ja meidän tosikoisen synttärilahjan ostoa. Meikkipäätä ja geelikyniä taiteilevalle prinsessalle 😉

Perjantaina oli duunissa suunnittelupäivä, jonka päätteeksi illanviettoa, joka vähän venähti, kuten tavallista. Aikaiseen meni…

Viikonloppuna sai onneksi vähän hengähtää. Lauantaina kävin ulkona vain pikaisen ruokakauppareissun verran tosikoisen ollessa yksin kotona! Mies kävi esikoisen kanssa uimassa, ja sillä välin minä siis käväisin kaupassa – tosikoinen tosissaan tahtoi jäädä kotiin tekemään palapelejä ja harjoitteli vähän kännykän käyttöäkin siinä, itsenäistymisaskelia! – ja sitten tehtiin ruoka yhdessä tyttären kanssa. Ja sunnuntaina oli ystäväperheen lapsen 1-vuotissynttärit.

Eilen ei ollut yllättäen ollenkaan maanantainen päivä. Muuten kuin että huomasin vasta kesken työpäivän, että olin luvannut mennä yhteen vuosikokoukseen duunin jälkeen, ennen tanssituntia, joten se siihen kohti kaavailemani rauhallinen hetki hoitaa erinäisiä juoksevia asioita menikin siellä vuosikokouksessa. Missä sain sentään hyvää piirakkaa. Ja sieltä tanssitunnille ja puoli yhdentoista jälkeen kotiin.

Tänään olen sentään tullut töistä kotiin ajoissa, hakenut tosikoisenkin. Mutta oli pakko lähteä liikkeelle vielä illalla, Cittariin, hakemaan lauantaita varten jätskejä ja torstaita varten keksejä ja esikoinen tahtoi ostaa pikkusiskolle lahjan. Vielä pitäisi ehtiä tällä viikolla kauppaan ajan kanssa, ostamaan lopu juhlaherkkutarvikkeet. Koko viikonloppu menee tosikoisen 6-v synttäreitä juhliessa: lauantaina (esikoisen koulupäivän jälkeen…) lastenkutsut, sunnuntaina vuorossa sukulaiset ja ystävät. Ja minulla vaihteeksi vähän kovemman luokan leipomistavoitteet, parin laiskan vuoden jälkeen.

Ensi viikon piti olla hiljainen, mutta kattia kanssa, siellä on ripoteltuna kaikkea pientä joka päivälle. Onneksi sitten on pääsiäinen, pari ylimääräistä vapaapäivää! On sielläkin jo sovittua menoa anoppilaan ja siskon pitäisi tuleman meille miehensä kera pääsiäisaterialle myös. Mutta se on yhtä hyvä kuin lepäisi perheen kanssa. Siskoa on aina ihana nähdä eikä ateriankaan laittaminen ole sen kummempi kuin omalle perheelle.

Miten tämä onkin taas tällaista haipakkaa? Suoranaista palapeliä. Mutta toisaalta, tämän pelin palat ovat mukavia 🙂

1. Mitä äitisi aina sanoo sinulle?
hei pupu! (ja kerranpa päätyi tämä oikeen screenillekin, kun koneeni oli tykissä kiinni, mutta onneksi vain sisäisessä palaverissa)

2. Mikä tekee äidin onnelliseksi ?
halaaminen ja se että me (s.o. sen lapset perh.) ollaan onnellisia. ja tämän lukeminen 😉

3. Mikä tekee surulliseksi?
ilkeämieliset ihmiset

4. Miten äiti saa sinut nauramaan?
omalla ihanalla kierolla huumorillaan 😀 (jonka tosin olen enempi tai vähempi myös perinyt…)

5. Millainen äitisi oli lapsena?
tunnollinen ja kiltti

6. Kuinka vanha äitisi on?
22v minua vanhempi eli ei mikään vanha vielä 🙂

7. Kuinka pitkä äitisi on?
puolen sentin tarkkuudella saman pituinen kuin minä ja siskoni, eli 168cm

8. Mikä on äitisi lempipuuhaa?
lukeminen, auringossa makoilu

9. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla?
harvemminpa enää olen paikalla, joten elää elämäänsä

10. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän?
mutsi on jo jollain tapaa kuuluisa, lehtikirjoituksistaan, tv-haastatteluistaan, kirjankäännöksistään – mutta enimmäkseen vain tietyssä viiteryhmässä

11. Missä äitisi on tosi hyvä?
kirjoittamisessa, kielissä

12. Missä äitisi ei ole hyvä lainkaan?
laskutoimituksissa 😀

13. Mitä äitisi tekee työkseen?
kääntää kirjoja

14. Mikä on äitisi lempiruokaa?
taitaa olla vähän sama vika kuin mullakin, että luettelo on pitkä, mutta mainittakoon nyt vaikka sushi, bahmi goreng, spaghetti bolognese

15. Miksi olet ylpeä äidistäsi?
koska se on viisas ja onnistunut kasvattamaan kahdesta jääräpäästä kohtalaisen kunnollisia ihmisiä

16. Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi?
hehe, mummo ankka 😀

17. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä?
jutellaan

18. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi?
paljonkin… samaa näköä, huumoria, kirjallista taipumusta, pituus nyt ainakin

19. Mitä eroa teissä on?
minulla on paljon paksumpi tukka 😀

20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?
tähän voisin vastata kuin omat lapseni minusta: kaikesta. koska se on mun äiti.

21. Mikä on äitisi lempipaikka, minne mennä?
ylös uima-altaalle

Bonus-kysymys: Mikä on parasta äidissä?
se, että se on minun äitini ja voin aina luottaa äidin rakkauteen. äidin luo voi mennä (ainakin puhelimitse nyt kun on siellä maapallon toisella laidalla), tapahtuipa elämässä mitä tahansa, koska äiti on aina minua varten ja valmis lohduttamaan ja vaikka taistelemaan koko maailmaa vastaan minun puolestani jos niin tarvitaan.

[Miss you mom! Ja kiitos tosikoisen paketista – avasi sen jo ja oli ihan onskana 🙂 ]

Haastattelin molemmat tytöt erikseen. Tosikoinen (J, 6v) pomppi ja heilui ja kuikki välillä olkani yli tarkkaillen kirjoitustani vaikkei osaa edes lukea – mutta sen verran hogas, että huomautti parin äännähdyksen yhteydessä, että siitä puuttui jotain 😀 Kysymysten jälkeen sanoi: "Nyt voit kysyy multa niitä vaikeempii." "Ei mun tarvii, sekin on ihan hyvä vastaus, ettei tiedä." "No kysy lisää." "Ei näitä oo enempää." "No keksi lisää!"

Ja esikoinen (M, 8v) puolestaan lojui uhmakkaana sängyllä, juuri suivaantuneena siitä, ettei iskä lukenutkaan Tinttiä loppuun asti. Ja kun kysymykset loppuivat, sanoi: "Kysy jotain lisää!" "Ei niitä kysymyksiä oo enempää." "No keksi niitä lisää!" "No en mä nyt keksi, kun tää oli tällanen kysely." "No mä haluun lukea siskon vastaukset." Ja lukikin. Ja vänkäsi hetken päästä uudestaan lisäkysymystä. Joten lopulta keksin tytöille bonuskysymyksen tuonne loppuun.

Ainakin se meissä on yhteistä, että tykätään vastata kyselyihin 😀

1. Mitä äitisi aina sanoo sinulle?
J: äh, liian vaikee, kerro vastaus!
M: mitä sisko vastas? [ei sun tarvii sitä tietää] aina? [no usein] *hiljaisuus* [saanks mä sulta vastausta?] no saiksä siskolta vastausta? [siis saanko mä sulta muuta vastausta ku vastakysymyksen?] –> no saanks mä sulta vastausta?

2. Mikä tekee äidin onnelliseksi ?
J: että minä autan äitiä
M: no jos mä vastaan sille

3. Mikä tekee surulliseksi?
J: se et me ei totella äitiä
M: no se et mä en vastaa sille

4. Miten äiti saa sinut nauramaan?
J: että äiti kutittaa minua
M: et se kertoo ihan höpöjuttuja

5. Millainen äitisi oli lapsena?
J: semmonen et sillä oli silee tukka ja sit äiti oli kaheksanvuotias
M: no mistäs minä sitä voisin tietää!

6. Kuinka vanha äitisi on?
J: ai nyt? 33
M: 33

7. Kuinka pitkä äitisi on?
J: ei muista
M: no emmä tiiä!

8. Mikä on äitisi lempipuuhaa?
J: no olla koneella!
M: kirjottaa jotain ihme blogia

9. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla?
J: töitä
M: tekee jotain tietokoneella

10. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän?
J: ei tuu mieleen
M: sä tekisit tietokoneella-olemis-ennätyksen

11. Missä äitisi on tosi hyvä?
J: noo… tiskaamaan tai pesemään pyykkiä
M: kirjottamaan tietokoneella

12. Missä äitisi ei ole hyvä lainkaan?
J: no öööh… pitää vähän miettiä…
M: leikkimään lasten kanssa

13. Mitä äitisi tekee työkseen?
J: no äiti tekee työkseen… tekee töitä koneella
M: kirjottaa koneella jotain

14. Mikä on äitisi lempiruokaa?
J: salaatti ja oliivit, suolakurkku
M: emmä tiiä

15. Miksi olet ylpeä äidistäsi?
J: siksi koska se on niin nätti ja tekee aina kivoja juttuja minulla. muttei ihan aina.
M: emmä tiiä

16. Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi?
J: mmmjöö… ei mikään
M: aku ankka

17. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä?
J: me ollaan tehty ainaki se tarrajuttu seinään yhdessä
M: emmä tiiä. [sä oot tosi kivalla tuulella vastaamaan näihin] ei mitään. [no kai me nyt jotain joskus tehdään…] no käydään kaupassa

18. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi?
J: noo.. vähäsen olis samaa siinä kun me viikattiin pyykkejä samalla tavalla
M: minä kasvan samalla tavalla ku äiti tässä iässä

19. Mitä eroa teissä on?
J: et me laitetaan erilaisii housuja
M: no se et äiti on aikuinen

20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?
J: koska se on mun äiti
M: no kaikesta

21. Mikä on äitisi lempipaikka, minne mennä?
J: hmm. ei tuu mieleen
M: blogiin [ja räkänen nauru päälle]

Bonus-kysymys: Mikä on parasta äidissä?
J: se että äiti tekee niin hyviä pullia. ja että äiti on niin lämmin ja ihana
M: se että se paistaa niin hyviä lettuja

Summa summarun, äiti rakastaa kyllä ja lapsetkin sen tietää, mutta on vähän huono olemaan läsnä, kun on niin paljon koneella…

Ihan ensiksi seilasin HenkkaMaukkaa ristiin rastiin, sovitin vaatetta jos toistakin ja lopulta päästin järjen äänen kuuluviin edes sen verran, että kassalle asti pääsivät vain uudet farkut, niihin vyö, musta Hello Kitty -pyjama ja yksi toppi. Kauppaan jäi muutamakin vaatekappale, joiden tarvearvo oli huomattavasti pienempi. Seuraavaksi seikkailin Seppälään, mistä ostin vain Hello Kitty -sukat tytöille tuliaisiksi. Siitä jatkoin Kappah’liin, mistä mukaan lähti hauska edestä solmittava pusero. Kenkäkauppassakin seilasin, siellä oli kolmet kengät 90 eurolla ja on vähintäänkin ihme, että sieltä poistuin ilman kolmea uutta kenkäparia 😛