Kukista (mutta vain vähän mehiläisistä)

En ole koskaan ollut mikään viherpeukalo. Olen aivan liian hajamielinen ja laiska pitääkseni niitä hengissä, noin pääsääntöisesti. Nuorena likkana naureskelin usein, että minulla kuolee kaktuksetkin kuivuuteen – mikä piti paikkansa. Oleanterini (jota yhä suren, sillä en ole ikinä löytänyt itselleni uutta mistään) unohdin eräänä syksynä kauan sitten parvekkeelle ja se paleltui.

Siksi onkin mielenkiintoista, että meillä nykyään on hyvinvoiva ja iloinen rivistö orkideoja, jotka vuodesta toiseen kukkivat vuoron perään ja yhtaikaa. Orkideat kun vieläpä ovat tiettävästi niitä vaikeita kasvatettavia. Itse olen todennut niiden voivan sitä paremmin, mitä tehokkaammin unohdan niiden hoidon, tai pikemminkin mitä epämääräisemmin muistan antaa niille vettä, ja unohdan laittaa sekaan lannoitetta kerran kuussa tai edes vuodessa tai kahdessa.

Uloskin nykyään haluan kukkia laittaa, ja sitten kiroan sitä, ettei sada tarpeeksi ja joudun niitä kastelemaan. Tänä kesänä se oli varsin pieni urakka, sillä etupihalla oli vain muutama kasvi, takapihalla kolme. Silti etupihan orvokit lentelivät välillä tuulessa pitkin portaita, kun olivat niin kuiviksi pääseet. Sitkeitä sissejä, laitoin takaisin koreihinsa ja niin ne jatkoivat elämäänsä.

Mies mieluummin kasvattaa hyötykasveja, kuten chilejä ja yrttejä ja kesäkurpitsoja, paprikoita, tomaatteja, munakoisoja, you name it. Tai pikemminkin mies haluaa nähdä niiden kasvavan; minähän ne yleensä lopulta istutin 😉 Yhdessä hoidettiin kauhiat kastelu-urakat, mutta onneksi ehkä hänenkin intonsa on vähän laantunut. En ikävöi meidän hyötypuutarhaa, enkä sitä valtavaa määrää kukkiakaan, toisin kuin ehkä alueen mehiläiset.

Se mehiläisistä ja hyötykasveista, takaisin kukkiin. Monilla on joku lempikukka, tai jokunen lempikukka, niin minullakin. Niitä on vuosien saatossa kertynyt lyhyehkö lista, ja koska kyseessä olen minä, jokaisella kukalla on tietenkin tarinansa.

Orvokki

Tavallinen ja kliseinen, mutta silti ensimmäinen kukka, josta pidin ihan erityisesti. Enkä pelkästään siksi, että orvokki on kaunis, olipa sen väriyhdistelmä mikä tahansa, vaan myös siksi, että yksi lapsuuteni lempilauluista sattui olemaan suloisenkaunis “Orvokkini tummasilmä, kultasydän pieni. Katsot aina lempeästi, kun käy luokses tieni!”

Neilikka

Kuudentoista vanhana olin Viipurissa isoäitini, isäni, ja tämän vaimon kanssa. Olimme silloisen poikaystäväni (josta sittemin tuli ensimmäinen aviomieheni ja lasteni isä) seurustelleet puolisen vuotta ja minulla oli tuon viikonlopun aikana kovin ikävä. Tunsin olevani ihan hirveän kaukana, eikä silloin ollut mitään matkapuhelimia, joilla viestiä jatkuvasti. Viipurin kauppahallissa joku ukkeli tykkäsi, että onpas nätti likka ja nappasi naapurikojun maljakosta neilikan, jonka ojensi minulle italiailaistyyppisen sormipusun saattelemana. Hymyilin hämmentyneenä ja työnsin kukan hiuksiini. Määritin sen ikäväni symboliksi. Silloin olin vielä varsin high on symbols.

Sittemmin The Scarlet Pimpernel – Punainen Neilikka – valloitti minut telkkarin minisarjana (ooh, Richard E. Grant!), mikä vain vaihvisti neilikan erityisyyttä. Luin myöhemmin pari kirjaakin, mutten koskaan ihmeemmin ihastunut niiden kirjoitustyyliin, joten se jäi niihin pariin. Itse hahmosta pidän kuitenkin yhä.

Oleanteri

Luin teininä kirjan Oleanterin punainen kukka (Eero Ekqvist) ja kirja itsessään teki minuun suuren vaikutuksen (ja on myös yksi harvoista nk. hengellisistä kirjoista, joita minulla vielä on jäljellä). Tarina sijoittui Israeliin ja jossakin muodossa oleanteri oli merkittävässä osassa; ei en muista enää kovin tarkasti, kuin että kyseessä oli kielletty rakkaustarina, olisiko ollut juutalaisen ja palestiinalaisen välillä? Oleanterista tuli tuon kirjan myötä yksi lempikukistani, joita ahkerasti olen sittemmin kuvannut niin Tinoksella kuin Kanariallakin.

Lilja

Lilja, tai tarkemmin laakson lilja, eli kielo, on nimeni alkuperä jonkinlaisen kiertotien kanssa. Shosun, josta on johdettu Susanna ja siitä Sanna, tarkoittaa kieloa, Lily of the Valley. En vaan silti ihmeemmin ole koskaan pitänyt kieloista, liljoista sitäkin enemmän, joten olen siirtänyt nimeni konnotaation laajemmin liljaan yleensä. Liljasta tuli siis joskus kauan sitten minuuteni symboli. Silloin symboli-aikakautenani. Niinpä minulla on lilja nilkassanikin.

Eri liljoista tiikerililja on suosikkini, ehkä osin Peter Paninkin ansiosta. Niitä myös kasvaa meidän landella, yhä jokunen, isoäitini jäljiltä.

Rhododendron

Landella on valtava rhodo, joka on kukassa aina synttäreideni aikaan. Isoäidillä oli tapana ottaa minusta vuosittainen synttärikuva rhodon vieressä. Ei kai siis ihme, että siihenkin syntyi jonkinlainen kiintymyssuhde. Täällä Stadissa meillä on etupihalla isoäidin jäljiltä parikin lilaa rhodoa ja naapureilla on vaaleanpunaista ja lilaa omillaan.

Orkideat

Monikossa, koska orkideoita on niin monenlaisia, enkä niiden sisältä pysty sanomaan suosikkia. Ne ovat uniikkeja ja kauniita kaikki. Mielenkiintoisesti orkidea on ainoa, josta en osaa oikein sanoa, mistä se edes lähti. Olin entisaikaan kuten niin moni muukin, joka sai orkidean tuliaisiksi: ihastelin sen kukkia kunnes kukat kuolivat, en parhaalla tahdollanikaan saanut sitä hoidettua sen jälkeen, ja niin se kuoli ja heitin sen pois.

Ensimmäinen orkidea, joka ei kuollut, on nykyisin kahteen eri ruukkuun jaettu valkokukkainen Dendrobium, jonka sain joitain vuosia sitten isältäni. Joskus ennen kuin muutimme tänne, missä on orkideoille mitä otollisin ikkuna. Tuo Dendrobium kukkii yhä säännöllisen epäsäännöllisesti; sekä vanha emo että siitä joskus istuttamani pistokas.

Tuon jälkeen ikkunalle on kertynyt useaa eri sorttia orkideaa.

  • Phalaenopsiksia minulla on tällä hetkellä kolme: vitivalkoinen, kelta-violetti, ja valko-violetti
  • Dendrobiumeja on tuon valkoisen lisäksi myös violetti-valkoinen (Dendrobium bigibbum)
  • Yksi tumma ruskea-violetti Zygopetalum
  • Viimeisimpinä lisäyksinä kaksi Cympidiumia, valko-vaaleanpunainen ja pinkki-valkoinen

Siinä kai ne. Jonkinlainen lukkarinrakkaus on myös mm. joulukaktukseen, maljaköynnökseen ja verenpisaraan. Joulukaktuksia meillä on pari orkideojen (tai tarkemmin varjoviikuna-bonsain) vieressä. Maljaköynnöksen ostan joka kevät terassille, samoin verenpisaran. Uudenguineanliisat ovat myös ehkä tässä samassa kategoriassa lempi-pihakukkieni joukossa, joskaan tänä kesänä en niitä meille ostanut. Ahkeraliisoja meillä, tai siis landella, oli kaikki lapsuuteni kesät, sillä isoäiti rakasti niitä. Minusta oli lähinnä hauska poksautella niiden siemenkotia. Auringonkukistakin pidän kovasti.

100 kirjaa

Näitä listojahan riittää, mutta tätä oli vaihteeksi ihan hauska käydä läpi. En siis todellakaan lue mitään minkään listojen perusteella, enkä etenkään käskystä – josta syystä en lukenut ensimmäistäkään koulu-pakko-kirjaa. Näistä kuitenkin jokunen tullut luettua tässä elämän matkalla.

Mika Waltari – Sinuhe Egyptiläinen

  • Luin vissiin siinä lukion jälkeisenä kesänä. Tykkäsin, mutta ei se minuun sellaista vaikutusta tehnyt, että olisin alkanut kahlata Waltaria sen enempää. Nyt on hyllyssä niitä isovanhempien jäljiltä liuta, ehkäpä joskus vielä luen niitä.

J.R.R. Tolkien – Taru sormusten herrasta

  • Viime kesänä, siis vuosi sitten, lomalla lukaisin Hobitin ja sormusten herrat. Joo, siis, joo. Tavallaan tykkäsin paljonkin, mutta toisaalta, en itse kykenisi takapihaani kuvailemaan sillä tarkkuudella kuin Tolkien kuvailee Keskimaata joka askeleella.

Väinö Linna – Tuntematon sotilas

  • Luin tämän varmaan lukioaikaan ekan kerran. Saattaisikohan jopa olla ollut poikkeus sääntöön ja oli “läksy”? Muutaman kerran lukenut sen uudestaan, Sotaromaaninkin ostin joskus, mutten ole sitten kuitenkaan saanut tartuttua.

Aleksis Kivi – Seitsemän veljestä

  • Lasketaanko se, että faija luki tämän minulle iltasatuina ollessani ehkä tokalla luokalla? Koiramäen veljeksiä kuuntelin kuulin äänikirjoina automatkoilla enemmän kuin tarpeeksi lasten ollessa pieniä.

Väinö Linna – Täällä Pohjantähden alla 1-3

  • Edelleen lukujonossa, jossain pohjalla. Hyllyssä Waltareiden vieressä 😁

Agatha Christie – 10 pientä neekeripoikaa

  • Joskus teininä luin mutsin hyllystä. Minusta ei tullut Christie-fania, vaikka jonkun puolitusinaa Christietä silloin luinkin.

Fjodor Dostojevski – Rikos ja rangaistus

  • Nope. Eikä ole listallakaan. Ei kinost.

Anne Frank – Nuoren tytön päiväkirja

  • Luin ehkä neljäntoista vanhana. Ihan niinkun samanikäisenä tai näin. Perään löytyi Zlatan päiväkirja (Sarajevosta), joka ei kolahtanut ihan samalla tavalla, mutta kumpikin kirja on hyllyssäni yhä. Käynti Anne Frankin talossa (10 vuotta sitten) oli lähes uskonnollinen kokemus.

Douglas Adams – Linnunradan käsikirja liftareille

  • Yksi parhaista ever! Lukenut kertaalleen, ja kuuntelin Ylen kuunnelmana pari vuotta sitten ollessani kyynärpään kanssa saikulla.

Astrid Lindgren – Veljeni Leijonamieli

  • Niin ihana 💕 Ei kuitenkaan kai lempi-Lindgrenini. Sen paikan vie ehkä Ronja. Tai Mio. Tai ehkä Marikki. Vai oliko se sittenkin Saariston lapset? Tai saattoi se olla tämäkin, jonka hevosten mukaan nimesin sateenkaariharjaisen leluhevosen ja ainoan My Little Ponyni.

Antoine de Saint-Exupéry – Pikku Prinssi

  • Actually, en muista lukeneeni sitä koskaan loppuun saakka. Aloittanut olen kyllä. Mutsi tätä rakasti ja siltä peruin kai minulla on sitä hyllyssä ainakin kolmella kielellä – suomi, englanti ja ranska. Saattaa myös olla, että opettaja luki tämän meille ääneen ekalla luokalla. Sarjassamme hämäriä muistikuvia.

J.K. Rowling – Harry Potter -sarja

  • Englanniksi hyllyssä, ehkä eläkkeellä luen ne versiot. Suomeksi luin ne (pojan hyllystä) neljäköhän vuotta sitten. Kaikki lapset oli Potter-faneja (joskin vain poika taisi myös lukea kirjat), joten olin aika Potter-kyllästetty vuosikausia, kun katsoivat leffoja ja pelasivat pleikka-Pottereita vuosikaudet. Meni tovi ennen kuin teki mieli tarttua kirjoihin itse 😂 Poika houkutteli lukemaan suomeksi, vaikka hänelläkin on ne englanniksikin. Suomennoksen hienouden takia.

Gabriel García Márquez – Sadan vuoden yksinäisyys

  • Juu ei. Kuulostaa aaaaivan liian tylsältä.

George Orwell – Vuonna 1984

  • Hyllyssä tuokin odottaa. Eläinten vallankumouksen luin jokunen vuosi sitten.

Veikko Huovinen – Havukka-ahon ajattelija

  • Odottaa, että perin faijan Huoviset. Joskus eläkkeellä siis nekin. Hamsterit olen Huovisista lukenut kerran, pari. Siihen tykästyin niin kovin, kun faija luki sen minulle iltasatuina sitten Seitsemän veljeksen jälkeen.

Elias Lönnrot – Kalevala

  • En ole saanut aikaiseksi.

Jane Austen – Ylpeys ja ennakkoluulo

  • No toki 💕

Sofi Oksanen – Puhdistus

  • Oksanen ei houkuttele. Hyllyssä olisi Koirapuisto, sillä tyttären luokka teki kirjasta flashmobin sen ilmestyessä ja saivat sitten pitää kirjan. Tytär (joka ei paljonkaan itse lue) antoi sen tietenkin minulle, mutten minäkään siihen ole saanut tartuttua.

Astrid Lindgren – Peppi Pitkätossu

  • Kai se on minullekin luettu lapsena. Itse olen lukenut sen omilleni.

Mihail Bulgakov – Saatana saapuu Moskovaan

  • Saapukoon. Ilman minua.

Richard Bach – Lokki Joonatan

  • Ei kai vaan ole koskaan osunut kohdalle, tosin en tiedä kiinnostaisikokaan🤷‍♀️

Umberto Eco – Ruusun nimi

  • Luin lukioaikaan, ja rakastin. Leffankin olen nähnyt muutamaan kertaan. Kirja on hyllyssä ja meininkinä olisi lukea se uudestaan, mutta kun maailmassa on niin paljon lukemattomiakin kirjoja…

Tove Jansson – Muumipeikko ja pyrstötähti

  • Muumit ei oikein koskaan ole olleet mun juttu. En ole yhtään muumikirjaa lukenut, paitsi ehkä jotain tarinoita lapsille.

J. & W. Grimm – Grimmin sadut I-III

  • En tietääkseni. Faija luki minulle joskus Anni Swanin satuja ja nekin oli minusta kamalia.

Dan Brown – Da Vinci -koodi

  • Kyllä. Ja kaikki muutkin Brownit. Paras on kuitenkin Deception Point, ei tämä suosituin Da Vinci Code.

Enid Blyton – Viisikko-sarja

  • En ekaakaan yritysä lukenut loppuun. Kun ne vaan söi niitä sardiineja joka välissä! Boooring! Blytonin Seikkailujen -sarjassa ei syöty samaan tahtiin, niistä pidin paljonkin.

Anna-Leena Härkönen – Häräntappoase

  • En ole lukenut, en usko että koskaan luen.

Ernest Hemingway – Vanhus ja meri

  • Ei ole tullut luettua.

Goscinny – Uderzo – Asterix-sarja

  • Tietty! Ja siitä mulla onkin sitten fiksaatio rasvaisiin kanankoipiin ja villisikaan ja kaikenlaiseen lihaan, mitä voi syödä barbaarisesti sormin luusta kiinni pitäen.

John Irving – Garpin maailma

  • En tätä. Joitakin muita Irvingejä kyllä, Sirkuksen pojasta taisin tykätä eniten. Sitten alkoi tökkiä ja Kaikki isäni hotellit jäi kesken enkä ole Irvingeihin palannut.

Louisa May Alcott – Pikku naisia

  • Sillon 11-12-vuotiaana heti Annojen jälkeen. Tämä eritoten inspiroi yhtä omista romaaneistani (joista yksikään ei tietenkään koskaan valmistunut).

Victor Hugo – Kurjat

  • Hyllyssä on oikein nahkakantisena, mutta lukematta vielä. Eläkepäiviä kai sekin tiiliskivi odottaa 😉 Musikaalia rakastan, mutta itken niin paljon pelkästä musiikista, etten voi katsoa…

C.S. Lewis – Narnian tarinat

  • En ole lukenut. Jonkun elokuvista olen nähnyt, ja poika ne luki aikonaan.

A.A. Milne – Nalle Puh

  • Moneen kertaan. Jos mutsilla oli Pikku Prinssi -fiksaatio, isoäidilläni oli Nalle Puh -fiksaatio. Alkuperäinen Puh on hyllyssäni isoäidin peruilta neljällä tai viidellä kielellä, en edes muista. Ainakin saksa, ruotsi, suomi ja englanti löytyy, mutta ehkä myös ranska.

Henri Charriete – Vanki nimeltä Papillon

  • Leffan (yhden – onko niitä enemmänkin`) nähnyt. Se riitti minulle.

Alexandre Dumas – Kolme muskettisoturia

  • Yksi kaikkien aikojen lemppareista 💕Moneen kertaan luettu, ja jatkot ja etkot ja whatnot samoin luettu ja hyllyssä puoli metriä Dumas’ta muutenkin.

Emily Bronte – Humiseva harju

  • Tämä on hyllyssä mutta jotenkin jäänyt lukematta.

William Golding – Kärpästen herra

  • Koulupakkopulla. Luin takakannen ja selasin randomisti muutaman pätkän, kirjoitin arvostelun ja sain kai ysin 🤷‍♀️

Juhani Aho – Rautatie

  • Eip.

Leo Tolstoi – Anna Karenina

  • Luin noin kaksi kolmannesta ja luovutin. Uskomattoman tylsä.

Frank McCourt – Seitsemännen portaan enkeli

  • Nope.

Arthur C. Clarke – Avaruusseikkailu 2001

  • Jäänyt väliin.

J.D. Salinger – Sieppari ruispellossa

  • Ois kai ollut koulussa luettava? En lukenut.

Charlotte Brontë – Kotiopettajattaren romaani

  • Luin tässä talvella vai keväälläkö se oli. Sen jälkeen kun olin lukenut kirjan Thursday Next, joka on alt-universe-fantasia, jossa seikkaillaan ko. kirjassa. Pakkohan se oli sen jälkeen lukea! Eikä se huono ollut ollenkaan.

Kurt Vonnegut – Teurastamo 5

  • Neva hööd.

Isaac Asimov – Säätiö

  • Ai mikä.

Aapeli – Pikku Pietarin piha

  • Tämä kai on minulla hyllyssä, mutta lukenut en ole.

Leo Tolstoi – Sota ja rauha

  • En enkä lue

Mauri Kunnas – Koiramäen talossa

  • Se aito ja oikea Kunnas. Näin siis ajattelin tästä lapsena. Kaikki ne muut oli sit vaan yritelmiä.

Margaret Mitchell – Tuulen viemää

  • Onhan se luettu. Ja Ripleyn jatko Scarlett myös. Ja Donald McCaigin Rhett Butler’s People oli oikeastaan mielenkiintoisempi kuin Tuulen viemää. Kaikki löytyy hyllystä.

Nikolai Gogol – Kuolleet sielut

  • Nope

Albert Camus – Sivullinen

  • Nope

Kirsi Kunnas – Tiitiäisen satupuu

  • Kylläpä kai sitä lapsena on luettu. Omillenikin ehkä jotain sieltä luin.

Hergé – Tintti-sarja

  • Kaikki luettu. Osa myös ranskaksi, koska niitä sattui landella olemaan.

Miquel Cervantes – Don Quijote

  • Teininä luin ja löytyy myös hyllystä.

Eduard Uspenski – Fedja-setä, kissa ja koira

  • Lapsena joo. Näin myös joskus näytelmänä. Muistan ensisijaisesti sen, että voileipä maistuu erilaiselta, jos makkarapuoli on alaspäin. Fedja-setä oli siinä aivan oikeassa.

Mark Twain – Huckleberry Finnin seikkailut

  • Tässä ihan viime talvena tuli luettua, koska alunperin mies luki sitä ääneen suomen harjoituksena, muttei jaksanut alkua pitemmälle. Lukaisin sitten itsekseni loppuun.

Johanna Sinisalo – Ennen päivänlaskua ei voi

  • Nope

Herman Hesse – Lasihelmipeli

  • Nope

Günther Grass – Peltirumpu

  • Nope.

Jostein Gaarder – Sofian maailma

  • Nope

Leon Uris – Exodus

  • Niiiin moneen kertaan lukioaikaan. Kaikki muutkin Urisit olen lukenut vähintään kerran. Kolmiyhteys on kuitenkin Exodusta parempi. Parhaat Urisit on yhä hyllyssä.

Lucy M. Montgomery – Pieni runotyttö

  • Silloin nuorena likkana juu 💕

Ilmari Kianto – Punainen viiva

  • Enpä ole.

Franz Kafka – Oikeusjuttu

  • Ei ole tullut Kafkaa luettua, eikä tule. Murakamin Kafka on the Shore on lukulistalla. #tajunnanvirta

Guareschi Giovanni – Isä Camillon kylä

  • Tämäkin on jäänyt väliin.

Lewis Caroll – Liisan seikkailut ihmemaassa

  • Tämän kyllä joskus lapsena. Ja onhan se vielä tuolla hyllyssäkin.

John Steinbeck – Eedenistä itään

  • Lukioaikaan tämäkin tuli luettua. Elin silloin jotain klassikkokautta.

Kari Hotakainen – Juoksuhaudantie

  • Eipä ole tullut luettua. Kotimainen kirjallisuus ei ole koskaan ihan kauheasti kiinnostanut.

Paulo Coelho – Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin

  • Nope.

Jules Verne – Maailman ympäri 80 päivässä

  • En ole lukenut. Verneltä yritin teininä lukea kirjaa Kapteeni Grantin matkassa ja se oli niin pitkäveteinen, että Vernet jäi. En tainnut Grantiakaan jaksaa loppuun saakka.

Risto Isomäki – Sarasvatin hiekkaa

  • No en.

Jaroslav Hasek – Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa

  • En enkä lue. Kierrän maailmansodat kaukaa. Yliannostus.

Giovanni Boccaccio – Decamerone

  • Enpä ole lukenut.

Oscar Wilde – Dorian Grayn muotokuva

  • Nope.

Milan Kundera – Olemisen sietämätön keveys

  • En, kun ei kinost

Homeros – Odysseia

  • En ole. Tavallaan haluaisin, mutta kun tiedän pitkästyväni kuoliaaksi. Koska kirjoitustyyli.

Peter Hoeg – Lumen taju

  • Nope. Ei edes kuulosta mun kirjalta.

Arthur Conan Doyle – Baskervillen koira

  • Luin teininä ja tykkäsin kovasti. Tämäkin on hyllyssäni odottamassa uudelleenlukua.

William Shakespeare – Hamlet

  • The Complete Works of Shakespeare makaa hyllyssä, muttei kyllä oikeestaan edes houkuttele. Edes eläkkeellä, mutta never say never.

Eino Leino – Helkavirsiä-sarja

  • No en

Stieg Larsson – Miehet, jotka vihaavat naisia

  • Naiset, jotka vihaavat miehiä. Miehet, joita ajattelen kuutamolla. Joo en ole lukenut.

Yrjö Kokko – Pessi ja Illusia

  • Luettu on, joskus lapsena. Näytelmänkin näin Svenskanilla aikonaan. Kirja mielestäni yhä on meillä hyllyssä. Jostain syystä jäi omille lapsille kuitenkin lukematta.

Thomas Harris – Uhrilampaat

  • En ole lukenut

Raymond Chandler – Syvä uni

  • Taas kirja, josta en ole kuullutkaan. Niitäkin on tässä listassa monta.

Jean M. Untinen-Auel – Luolakarhun klaani

  • Useasti miettinyt, että haluaisin lukea. Sitten jostain syystä joka kerta päättänyt toisin. Lopulta tulin siihen tulokseen, että jokin siinä tökkii, en lue.

Deborah Spungen – Nancy

  • Ei ilmeisesti kuitenkaan Drew? Neiti Etsiviä kyllä luin aikonaan vaikka kuin.

Stephen King – Hohto

  • Horrikset ei ole mun juttu. Leffaa en myöskään ole nähnyt. En katso, en lue.

Laura Ingalls Wilder – Pieni talo preerialla

  • Kirjaa en ole lukenut, sarjaa toki katsoin skidinä, mutten oikein siitäkään kamalasti tykännyt.

Laila Hietamies – Hylätyt talot, autiot pihat

  • En. Elokuvan nähnyt kyllä.

Aino Suhola – Rakasta minut vahvaksi

  • Nope.

Aleksandr Solzhenitsyn – Vankileirien saaristo

  • ?

Mikael Niemi – Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

  • Not my cuppa.

Timo K. Mukka – Maa on syntinen laulu

  • No ei ole tämäkään koskaan kiinnostanut.

Juha Vuorinen – Juoppohullun päiväkirja

  • Ei kiinnosta.

Kjell Westö – Missä kuljimme kerran

  • Juu en.

Veijo Meri – Manillaköysi

  • En… Miksi tässä on niin hirveä määrä tätä kotimaista? Ne vaan ei enimmäkseen iske.

Maria Jotuni – Huojuva talo

  • En.

Juha Itkonen – Anna minun rakastaa enemmän

  • Huoh.

Jan Guillou – Pahuus

  • Juu en.

Peräti 31 tästä listasta, vaikka alku tuntuikin useita listoja lupaavammalta. Lisänä useampikin DNF (tai DNF-assosiaatio) – nuorena selvästi jätin kirjoja kesken herkemmin kuin nykyisin. Tosin tuossa alkuvuodesta jäi parikin kirjaa kesken, mutta se on minulle nykyisin aika harvinaista. Osaan kai paremmin valikoida jo etukäteen, mitä oikeasti haluan lukea ja mitä en. Enkä lue kirjoja vain siksi, että joku sanoo sen kuuluvan yleissivistykseen tai koska se on klassikko. Olkoon puolestani. Luen tasan sitä, mistä tykkään ja niin pitäisi jokaisen tehdä.

Muistakaa tämä ❤

About books, you know

With my body exahusted by the flu, and my mind restless and tired of resting (even though it’s been only a day if even that) it’s no wonder, I guess, that my mind started to wander into books, owning books, reading books, bookstores, and my funny little dream of owning a bookish coffee shop, while reading a book about books (I love books about books and reading!).

So, as Thea in the book The Bookshop of Second Chances (by Jackie Fraser) wss getting her first impression of the used books store, Fortesque’s Books, in a little town in Scotland, my mind flew to all those quaint little bookstores in Dublin. Bookstores that were, like this store in the book, established in old brick or stone houses turned from family homes into stores. Little stores with curved staircases and an odd assortment of books hand-picked by the owner.

I felt a pang of sadness thinking that this is something we don’t have in Helsinki. What with the two centrally managed main chains of bookstores, the selection of every store basically the same, making up the majority of bookstores here. Of course there’s books in the bigger markets too (mass-market stuff) and your odds and ends in second-hand stores. Piles and piles of books dumped there by the heirs who don’t know what to do with all the books the previous generation collected.

Then I thought back to some really nice looking used bookstores I’ve seen here and there, some of which I even follow in Facebook, though I admit I have never set my foot in any of them. As much as I loved to scour the bookstores in Dublin, while walking back to the hotel from the conference center, with no worries or hurries, my normal life does not allow such. Or maybe it might, but I always seem to be in a hurry to go somewhere, get the most pressing matters taken care of, just to get back home.

So, not to self: visit AT LEAST that quaint looking antiquariat Sofia literally 93 meters from our office! Yes, I checked the distance with Google Maps.

No, I DON’T need more books, if that’s what you’re thinking now. Nope, I don’t. But with books it’s not about NEEDING as much as wanting. I DO need books to live, because as Mary Ann Schwalbe said, reading isn’t the opposite of doing, it’s the opposite of dying. I couldn’t imagine a life without books OR reading, and while books are essential to reading (in my opinion), reading is not essential to books.

What I mean is that reading books and collecting books are two separate hobbies, and while they often overlap, that’s not always the case. For me it is, though.

I want to be surrounded by books. Even if the books are such that I will never read them. Like the political history and law stuff in the parliament library. I would never ever have the desire something like that, for i find it immensely boring. But I did love it when I visited it (for work). Just to have all those books around me. All the POTENTIAL!

I want to touch books. Even if they’re books I wouldn’t read. I like the feel of books and the smell of books and the physicality of books. I like to feel the material of the cover under my fingers, the feel of the pages as I turn them or flip through them, the weight or the lightness of the book.

I want to smell and look at books. The musty smell of and old volume, rarely opened. The smell of ink still almost fresh on new books. The decorations, fonts, pictures, little symbols, all those things that make the book, beside the obvious, the story.

And I want to read books. I want to dive into a new world that’s not mine. I want to become the main character. I want to feel and experience things that are not my life. I want to submerge, to be carried away by the story. I want to learn about lives that are different than mine. I read mystery, fantasy, history, drama, romance, action, biographies and auto-biographies (I prefer those). And when it comes to reading, ebooks are just as well as paper books.

My Our library is my collection of books and it is ever expanding. There’s much that I have read, much that I will read, and quite a bit of books that I may never even open. I don’t buy books that don’t have the potential for me to read them some day, even though for some books the day may or may not ever come (I mean, come on! So many books, so little time in this short life!), but I have inherited quite a bit of books that I value even if they’re not something I might read.

Some day my dad will die. He has, probably, even more books than I do. I won’t be able to take all of them, nor will I probably want to. I doubt there’s much value in them, selling to some antiquariat might not even be possible. Still, I do understand the notion of Thea when she thinks she should sell at least some of the books she inherited, the ones she really does not like or know at all. “Because, think of the other books I could buy with the money.”

The sad thing is, that as genereations go on with books so readily available (no, digital books have NOT killed the physical book), we start drowning in books no one wants. I guess we might as well start burning the excess in fireplaces; at least they’d keep people warm. It pains me to say so, but it’s the truth.

Which is why I buy some books in paper, to have them in my library, to have my heart warm up at the sight of the books, while some books I only buy for Kindle. And before you can ask, no, I don’t do libraries. I love libraries, but borrowing books is not for me. Not even those I don’t specifically desire to keep. I flit and float through my TBR pile, selecting books according to my mood. I can’t be restricted to what I can get from libraries and when.

However, I do have this funny little dream. I would like to open a coffee shop with books, walls covered in books. A coffee shop where you’re not allowed to use any devices, a place where people would come to read. You couldn’t take books out, only read them in the shop. I know, even I wouldn’t frequent it. But it’s a dream, a little dream of a common living room / library for people to come and read. Homeless people would get their coffee and cinnamon roll for free.

So now you know what I’d do if I won the lottery. Oh, I’d need to buy the tickets first, so don’t hold your breath 😀

2021 Wrap-up

I think I’ll go about it a bit differently this time. Not month by month, but just some highlights and books, music and pictures, of course. And only in English this time.

Starting with road trips

  • Tuomarila-Tuusula on a crisp winter’s day
  • Myrskylä and Porvoo on May Day
  • Kerimäki-Savonlinna weekend in May was a cool mini-break for us
  • Mid-summer weekend in Vesanto, visting my relatives and Kuopio
  • Hanko-Fiskars on a hot summer day
  • Billnäs on a cold November day
  • Inkoo on another cold November day

Some other major markers of the year

  • My eldest kid got a kitten and I babysitted him a couple times
  • Helsinki Book Fair
  • Late Night with Anders – my youngest kid’s fab school play
  • Company party at Lehmonkärki, Asikkala, where I also received my 10 years at Sulava award

And then some…

Corona or no Corona, most of our days are spent with the daily routines of work, eat, sleep, walk the dogs. During the summer time we routinely walked around the Tali golf course, multiple times a week. Obviously I took off to the Munkkiniemi beach a few times too, with or without a dog or two. During the summer we also visited our summer place several times.

The biggest change this year brought on us was Timmy moving to live with our youngest kid.

Also, we got a second car, an AMG V8 Mercedes Benz CLS 6.3 after I kinda wrecked our GLK (which was repaired, not totaled).

All of our three moved into their own apartments this year; eldest and youngest from shared apartments, middle kid from her mom’s. We are officially empty nesters.

Empty nesters who spent the whole autumn remodeling the house. New paint, new cabinets, new look.

Tattoos and piercings

There were a few…

Books

Read quite a bit more this year than in several decades. I guess the empty nest DOES give me more time for books 😉 63 is actually 66 for one of the books is Hobbit + LOTR bundled into one.

My top picks:

Most of my reading year was spent in different fantasy worlds, and I think that trend will pretty much continue, though there’s always some (auto)bios, detective stories etc. in the mix too.

Music

Spring time was emotionally quite difficult for me, and I ended up looping some 45 minutes of select songs mostly by Rush, Foo Fighters, Disturbed and Linkin Park. Oh, and Apulanta. That heavy rotation is clearly visible in my Spotify year, but it’s not really out of the ordinary in any way, since those + Muse are my heaviest rotation in any case.

With that, it’s a wrap

I hope for a good year 2022, despite the pandemic still going strong. It’s not fun no, but doesn’t mean life needs to suck.

Happy New Ye… sorry, JUMANJI!

Processing my books

I think when most people buy books, they stick them on a bookshelf or dresser top to await reading. Maybe take off the price tag, maybe not.

Me, I’m not like that. I process the books.

It’s book fair weekend in Helsinki and yesterday my husband and I braved the masses and went to the book fair. I equipped myself with a tote bag, but came home with two of them full of books. So there’s a lot of books for me to process before sticking them in my library!

The book fair was a deeply satisfying experience, even with the masses. I hate masses of people, but I can suffer them when the reward is golden enough, like it is in a rock concert or a book fair. Two and a half hours of live music from my favorite band. Hours of perusing through thousands and thousands of books. Bringing home a cool new band tee or hoodie. Bringing home bags full of new books.

Last time I visited the book fair there were some interviews of authors I attended, and some book signings too. This time there were no interviews that would’ve interested me, nor any book signings. Actually, there would’ve been but not during the time span of our visit. I did stop to chat with and old friend of mine, who is a poet and author and had her own stand at the fair. And bought a few of her books since I never did get around to order them before.

Exited at the book fair

So I bought a shitload of books. And didn’t buy some books that sort of called to either one of us, but I – or we – decided against after all. I didn’t buy the leather bound volume of full works of Edgar Allan Poe. The book was beautiful and all, but Poe is not my cup of tea, and husband has read it all. We didn’t buy this illustrated volume of Kalevala, even though it was beautiful too; it just wasn’t the exact version H wants. I didn’t buy the hard cover version of The Silmarillion, but settled on the paper back version. If only for the reason that the cover was prettier.

That was, by the way, the same reason I ordered the paper back version of Good Omens from Amazon.de once we got home – as I did not find it in English from the book fair – and noticed only after order that it’s temporarily out of stock with no clue as to when it would be available again. Bugger! I’m in no hurry though, so let’s see if I ever get it or if I need to cancel the order and get the hard cover.

J.R.R. Tolkien, The Silmarillion, Edited by Christopher Tolkien

So anyway, I came home with bags full of loot and now it’s all sitting on the dining table waiting for me to process them.

First, I glue my Ex Libris on them.

Taina Latvala, Torinon Enkeli, signed at the book fair

Then, I book them in Goodreads. Sometimes I need to create the book, as was in the case of the books Bullterrieri and Elina Salminen’s Kirjoita se kauniiksi.

Elina Salminen, Kirjoita se kauniiksi; Bullterrieri

Then, I flip through them, turn them in my hands to get their feel, scan through their pages to get their feel.

Then, finally, I place them in their rightful spot in my library. Sometimes I need to look around and ponder a bit to figure out the correct shelf and who the neighbors should be. Sometimes it even prompts some reorganization of the shelves. Sometimes it’s a straightforward process to just make space on the shelf and set the book in it’s new home.

All the books we own…

Books (most of them in Finnish):

  • Lisa Strømme – Mansikkatyttö
  • Jelena Chichova – Muistista piirretty kaupunki
  • Jean-Dominique Brierre – Edith Piaf Hymni rakkaudelle
  • Dennis McNally – A Long Strange Trip (the story of The Grateful Dead)
  • Karolina Kouvola – Pohjolan jumalattaret
  • Vanessa Kairulahti & Karolina Kouvola – Helsingin henget
  • Johan Egerkrans – Kuolemattomat hirviöt
  • Elina Salminen – Kirjoita se kauniiksi
  • Elina Salminen – Kuin lempeä laulu
  • Elina Salminen – Jos minä jostain alkaisin
  • J.R.R. Tolkien – The Silmarillion
  • S.N. Pires – Karhunkiertäjä
  • S.N. Pires – Yökulkija
  • S.N. Pires – Rummunvartija
  • Bullterrieri
  • Terry Pratchett – Wintersmith
  • Sofia Lundberg – Kuin höyhen tuulessa
  • Nelli Hietala – Maailmanlopun kahvila
  • Kiego Higashino – Uskollinen naapuri
  • Taina Latvala – Torinon enkeli

H got one book from the fair: Merlin Sheldrake – Entangled Life. He’s more into reading non-fiction.