ADHD alphabet

Just because it’s fun. This thing was in my Facebook memories on Friday. Here we go, first word that comes to mind for each letter – and the first thoughts said word inspires. Here we go:

  • A – ape – Distant relative, who might well get to test a vaccine before people
  • B – basic – When all else is ripped from life, back to basics it is.
  • C – champagne – My favorite drink.
  • D – dude – Dude, dudette, whatever.
  • E – evening – Sun goes down and it’s time to chill.
  • F – funny – …as a heart attack. Life is.
  • G – garage – We have one, full of stuff. In our previous home it was H’s mancave.
  • H – hair – I really need a haircut. I really need to at least snip my bangs.
  • I – irony – The irony is that there’s nothing ironic in Alanis’ “Ironic”.
  • J – joke – As long as we have a sense of humor, we’ll be fine.
  • K – keeper – I just finished Kate Morton’s The Secret Keeper a few days ago.
  • L – laugh – It’s good to laugh, it helps your mind stay healthy.
  • M – manhole – Learned this word some seven years ago and it became a favorite.
  • N – novel – Well, I do love reading.
  • O – ornament – I like peculiar ornaments.
  • P – paramount – Pictures? Also one of those words I really like.
  • Q – quarantine – Really, was there any other option here?
  • R – rice – H keeps telling me that soon we’ll all be just eating rice.
  • S – sushi – Not eating this favorite food of mine while avoiding fast carbs.
  • T – tornado – None of them generally here in Finland.
  • U – usher – Another favorite word, but I myself don’t like to be ushered.
  • V – variety – It’s good. Because we’re different and like different things.
  • W – water – Clean water is the most important thing for life.
  • X – X-ray – no xylophones, ok!
  • Y – youth – …is stupid. Like those students in Florida despite Corona.
  • Z – zebra – In Finnish it’s spelled with an S and double E, seepra.

Bonus track – the scandic letters (and obviously Finnish words):

  • Å – åsikt – Opinion (in Swedish). We all have one.
    Really, this is a totally Swedish letter, even called “the Swedish O” in Finnish. I don’t think there are any Finnish words containing, let alone starting, with Å.
  • Ä – äiti – Mother. Me.
  • Ö – ötökkä – Bug. Soon it’s summer and all sorts of bugs are out again.

No, I’m really not bored

People are complaining about being bored at home now that the world is kinda closed and everybody should just stay home. That, being bored, is an opportunity I have yet to have. Even though our dance school is closed now and I have two more evenings at home during the week (yes, really, that was the extent of my away-from-home hobbies), I feel like I have even less time for everything.

I have always a gazillion small or big projects and ideas just waiting for me to have time for them. I work long hours – really, remote working hasn’t slowed that down in the least; more like I’m working even more than average right now. It’s the busiest time of spring for me at work, remote on not, Corona or not. I have dozens of books just waiting to be read and always a couple in the reading. We have remodelling projects going on always, and there’s the daily and weekly tasks like cooking for people and dogs, laundry and other such stuffs.

No, I do not have idle time. On the contrary, I still pick and choose and prioritize what I do in my free time. I try to have time to read every evening, but it doesn’t always happen. I try to spend some time with daughter every evening; she pretty much makes sure that at least happens always ;) I go out with the dogs, and now that the weather is getting nicer and daughter is getting bored at home, we try to go out for longer walks with the dogs together.

Sometimes I dream of having so much time on my hands that I actually get done with everything and find myself bored shitless. I know you should be careful what you wish for, ’cause you just might get it. No, I don’t want to be unemployed or anything and it’s not likely either being that our company is exactly in this modern remote working business as a cloud consultation company. Just, a few month sabbatical or something would be nice.

Is suppose there’s three things here:

1) I’m quite good at entertaining myself with writing, reading, and photography, all of which go before any Netflix series or movies currently. There’s times I watch a lot of Netflix, then there’s times when I only watch movies when daughter asks me to watch one with her.

2) My husband is quite good at keeping me busy – no, don’t go there, nothing X-rated about this! As I said there’s the remodeling and renovation stuff going on in this house of ours and when my husband does things, he doesn’t do things half-assed, so things take time. He also has a bit higher domestic standards than the bohemic little me, so there’s always stuff to do around the house (even as under-cleaned the place remains).

3) I don’t live alone. There’s always stuff to do when you have dogs and kids (though there’s only one left here now). Oh, and a spouse. Not to forget the spouse :)

If I now had too much time and too little to do right now, while stuck at home, I’d do some online dance classes (not to say I might not get to that anyway!), since due to this Corona stuff our dance school is offering video dance classes on their website. I’d also watch some Broadway shows, at least for the seven day free trial (if I had too much time I probably would get the subscription too). I’d also go more for longer walks outside, as long as the weather permits. I’d take my camera with me – and be fiddling with the photos a long time again afterwards.

In case you’re very bored, you can also read my daily jaddajaddas about my #coronageddon on my diary page :D

Makaronia ostoskärryn täydeltä

Tässä koronan muuttaessa arkeamme ja aiheuttaessa paniikki-hamstrausta ja muita lieveilmiöitä, näkyvät meidän näennäisesti luokattoman yhteiskuntamme luokkaerot harvinaisen selvästi. Yksi voi jäädä kotiin etätöihin ja pitää lapsetkin poissa koulusta, toinen toivoo koulujen ja päiväkotien pysyvän auki mahdollisimman pitkään, sillä itsekin on töissä käytävä. Joku hamstraa kotiin sata laatikkoa pastaa, toinen jää nuolemaan näppejään, kun ei ole autoa, jolla lähteä etsimään pastapakettia vähän kauempaa.

Kuulun ryhmään, jota vasemmistolaiset kutsuvat kauniisti kaurakermaperseiksi. Kauramaitoa tai -kermaa en juo, but I get the point. Minulla on mahdollisuus valita. Voin linnoittautua viikoiksi kotiini, jonka pakastin ja kaapit ovat ruokaa täynnä ilman koronaakin; vain maitoa pitää hakea välillä. Vessapaperiakin ostetaan normaalistikin säkki kerrallaan, siis yksi (1) säkki kerrallaan. Voin hoitaa työni kotisohvalta, ainakin enimmäkseen, eikä tulonmenetystä juuri aiheudu. Koirani syövät risottoa, joka kelpaisi hyvin ihmisillekin. Kuulun maan varakkaimpaan yhteentoista prosenttiin ja olen tietotyöläinen.

Tänä vuonna 20 täyttävä poikani puolestaan on eri tilanteessa. Poika muutti omilleen syksyllä ja on HUSissa laitoshuollossa töissä. Sieltä ei voi jäädä kotitöihin, ei vaikka kuuluisi astmaatikkona riskiryhmään, kuten hän kuuluu. Samoin kuulumme minä ja kohta 17 vuotta täyttävä tyttäreni. Altistuimme kauan sitten homeelle. Minä kamppailen äidinvaistoni ja äidinvaistoni välillä. Vastakkain ovat halu auttaa poikaa, jos hän sairastuu, ja tarve pitää itseni terveenä toistaiseksi, jotta olen lapsilleni olemassa vielä epidemian jälkeenkin, sillä minulla on paremmat mahdollisuudet selvitä jos sairastun vasta ensimmäisen aallon jälkeen.

Ystävissäni on niitä, joilla ei ole mahdollisuutta kerätä kotivaraa. Rahaa ruokaan on niin niukasti, että päivittäin pitää laskea, minkä verran siihen voi laittaa. Ei paljon naurata, jos lähikaupan hyllyllä on enää kalliita mustekalasäilykkeitä ja ostereita, eikä ole autoa, jolla lähteä merta edemmäs kalaan. Toisen hamstraus voi olla toisen päivittäinen ruoka, kuten ystäväni totesi.

Epätasa-arvoisuus näkyy myös sellaisissa asioissa kuin vaikkapa etäopetus. Varakkaiden Espoo näyttäisi toistaiseksi olevan ainoa kunta, joka ensi viikolla järjestää lukiolaisten opetuksen puhtaasti etänä. Tämän ei luulisi olevan mahdotonta muuallakaan – lukiolainen ei enää tarvitse äitiä tai isää kotiin pitämään kädestä kiinni. Ei yläasteikäinenkään. Ala-aste ja päiväkodit jo vähän eri juttu. Silti Helsingin ja Vantaan lukiolaiset (ja kaikki muutkin koululaiset)  tämän hetken tiedon mukaan tungeksivat taas maanantaina käytävillä ja jakavat pienen ruokasalin lounasaikaan.

Paitsi meidän kermaperseiden lapset, jotka me pahat hyväosaiset pidämme kotona, koska voimme, ja kuormitamme opettajia, jotka joutuvat näin laatimaan etäopiskelutehtäviä niille, jotka eivät kouluun tule. Näin ainakin täällä päin Suomea; ilmeisesti kaikkialla koronaa ei pidetä riittävänä syynä pitää lapsi kotona.

On iso ero siinä, oletko puolen miljoonan Helsingissä, missä suurin osa tartunnoista on, vai Lapissa pienessä kylässä monen sadan kilometrin päässä sieltä, missä se yksi Lapin (nyt jo parantunut) tartuntapotilas oli. On surkeampaa olla työväenluokkalainen Helsingissä kuin vaikkapa Pihtiputaalla (täysin tuulesta temmattu ensimmäinen paikkakunta joka mieleen juolahti). Maaseudulla tartuntavaara on luokasta tai luokattomuudesta riippumatta vähäinen, kaupungissa luokasta riippuen isompi tai pienempi, riskiryhmää tai ei.

Jos nyt tuntuu katkeralta, kun et voi jäädä kotiin turvaan, on hyvä muistaa, että pelkästään jo se, että me jotka niin voimme tehdä, jäämme kotiin. Omalta osaltamme vähennämme ihmisiä liikkeellä. Suomen tartunnat ovat vielä tähänkin saakka olleet ensisijaisesti sellaisilla, jotka ovat matkustaneet ulkomaille viimeisen kuukauden-parin sisällä. Pääsääntöisesti he ovat juuri niitä, jotka pystyvät myös jäämään etätöihin. Toki nyt on jo vähän myöhäistä, sillä kurat ovat tämän viruksen osalta joka tapauksessa housuissa, mutta yksikin tartuttaja vähemmän liikkeellä on kuitenkin juuri sitä: yksi tartuttaja vähemmän liikkeellä riskeeraamassa niitä, jotka eivät voi jäädä kotiin.

Hyvinvointia ruuasta

[Alunperin julkaistu ruokablogissani From Kitchen, with Love]

Eli mitä syö ihminen, joka ei syö sokeria, leipää, puuroa, perunaa, pastaa, riisiä, tai muutakaan runsas-/nopeahiilarista (korkea glykeeminen indeksi) ruokaa.

Disclaimer: en ole ravintoterapeutti, enkä yritä neuvoa ketään, vaan tämän blogipostauksen tarkoitus on kertoa, miten minä voin paremmin ja antaa vinkkejä muille, jotka haluavat välttää “nopeita” hiilareita.

Siitä on jonkun neljätoista vuotta, kun ihan vahingossa ruokavaliostani alkoi jäädä peruna ja pasta pois – kiitos lounasruokalan monipuolisen salaattipöydän. En ollut koskaan ihmeemmin ajatellut, että hiilarit vaikuttaisivat hyvinvointiini niin paljon, joten meni hetki, ennenkuin edes tajusin vireystasoni nousseen, jatkuvan turvotuksen kadonneen ja vyötärlni hoikistuneen, ja yhdistin sen tähän vähentyneeseen hiilarin määrään. Aloin kiinnittää asiaan huomiota kotonakin ja liki kymmenen vuotta elin syömättä nk. nopeita hiilareita kuin erikoistilanteissa.

Mikä kaikki siis silloin jäi normiruokavaliostani pois:

  • kaikenlainen vaalea(hko) leipä
  • pasta
  • riisi
  • peruna kaikissa muodoissaan
  • (puurot – eivät koskaan ole minulle maistuneet manna- ja riisipuuroa lukuunottamatta, mutta nekin vähät jäivät pois)
  • hampurilaiset
  • rasvaiset ja ei-täyslihaiset makkarat
  • leivitetyt ruoat
  • uppopaistetut ruoat
  • karjalanpiirakat
  • juurekset
  • pizzat
  • maissi
  • kakut, pullat, munkit, leivokset, croissantit…
  • limsat
  • mehut (paitsi lasillinen sokeroimatonta täysmehua aamuisin)
  • sipsit, nachot, ym. snacksit
  • karkit

Huomaa, että suklaa eivät ole listalla, sillä sitä opettelin syömään palan silloin, toisen tällöin. Siis ei kiellettyä, vaan rajattua. Rivin sijaan opetin itselleni, että yksi pala riittää – ja ei, vääräleuka, ei yksi pala kerrallaan, vaan yksi pala päivässä tai muutamassa.

Huomaa myös, että listalla ei todellakaan ole rasvoja. En jättänyt pois voita, en vaihtanut Oivariinia Beceliin, en vaihtanut maitotuotteita rasvattomiin saati kasvirasvatuotteisiin, en jättänyt pois pekonia, kananmunia enkä muutakaan lihaperäistä. Vuodessa minulta putosi 30 kiloa, eikä se tullut takaisin, ennenkuin muutama vuosi sitten, kun elämän heittelyiden myötä en jaksanut kiinnittää syömiseeni huomiota. Samalla elämästäni jäi pois kaikki liikunta koirakävelyitä lukuunottamatta. Huono yhdistelmä.

Nyt on kulunut muutama vuosi ja olen palannut vanhoihin mittoihini, joihin silloin kauan sitten vannoin, etten ikinä takaisin luisuisi. Vanhoihin tapoihin, jonkinasteiseen ylipainoon, jatkuvaan turvotukseen, jatkuvaan väsymykseen. Ja sitten sain tarpeekseni. Eräänä päivänä toissaviikolla se vain iski. Näin ei jatku, piste.

Sen enempää asiaa suunnittelematta, tiputin pois yllä olevan listan. Se oli lopultakin äärettömän helppoa. Kuin päässäni olisi kääntynyt vipu takaisin asentoon, josta se oli napsahtanut pois silloin muutama vuosi sitten. En edes tähtää painonpudotukseen – se varsin varmasti tästä tippuukin, vaikka metaboliani on huomattavasti hitaampi kuin nuorena – vaan kehoni hyvinvointiin. Luulen, että vivun kääntymiseen vaikutti myös tanssitunneille palaaminen. Kaikkiaan vanhaan hyvään liikunnalliseen elämään takaisin hivuttautuminen.

Niin, se oleellinen kysymys: mitä sitten syön, jos tuossa yllä on lista siitä, mitä en syö. No:

  • ruisleipää, moni-täysjyväleipää (satunnaisesti)
  • (vähärasvaista) lihaa – broilerin rintaa, kengurua, strutsia (Lidl niitä myy silloin sun tällöin ja mies niitä aina varastoi meidän pakastimeen)
  • rasvaistakin lihaa kohtuudella – pekonia, porsaankylkiä, naudan entrecotea, täyslihamakkaraa (lähinnä nämä ovat niitä viikonloppuruokia)
  • täyslihaleikkeleitä (kinkku, kalkkuna)
  • kalaa ja äyriäisiä
  • kasviksia – parsaa, parsakaalia, kukkakaalia, papuja, pinaattia, salaattia, kurkkua, tomaattia, sipulia…
  • sieniä
  • maitotuotteita – raejuustoa, tuorejuustoa, maitoa, jugurttia, piimää
  • suolakurkkuja (ei sokeri-suolattuja vaan itse säilöttyjä)
  • kananmunia (keitettyjä, paistettuja)
  • kylmäpuristettua mehua (jossa vaihtuva kombo sitrushedelmiä, omenaa, päärynää, granaattiomenaa, mustikkaa, vadelmaa, persikkaa, mangoa, persimonia,
  • kiwiä, banaaniakin joskus) 0,6dl shotti aamuisin
  • avocadoa
  • oliiviöljyä
  • juustoa
  • pähkinöitä, siemeniä

Jos painoa haluaa pudottaa, ei tietenkään riitä vain jonkun vaihtaminen toiseen, vaan annoskoko merkitsee. Viime kädessä pitää joka tapauksessa kuluttaa enemmän kuin syö. Olen itsessäni huomannut sen, että annoskokoni pienenee automaattisesti, kun en lapa hiilareita sisääni – ne jumittavat kylläisyysmekanismini. En ole ekstremisti, vaan uskon kultaiseen keskitiehen lähes kaikessa, mutta valkoiset, nopeat, prosessoidut jne. hiilihydraatit eivät minulle sovi, joten ne on parempi pitää ruokavaliosta poissa.

[Lue lisää hiilareista, glykeemisestä indeksistä esim. Tohtori Tolosen sivuilta]

Throwback to the blog-slow year 2019

[Suomeksi]

This year, 2019, has probably been the slowest one ever, when it comes to posting blogs. It’s not like I’ve stopped thinking and having opinions, it’s just that I haven’t seemed to have the energy to form full blog posts, write actual articles. Maybe I’ve also been a tad more turned toward myself than usual. I’ve been reading books rather than writing anything myself. According to the Goodreads stats, I’ve read approximately 1,5 times as much this year than either of the previous ones (when using Goodreads) – and the year ain’t even over yet.

readingstat2019.jpg
[My Year in Books]

However, there’s more to this year than books, too.

January
Pic of the month: 

2019-01-20 12.18.30
We sure had snow!

New phone (iPhone8), son bought his first car, took a heartbear tattoo on my left arm (my tribute to the animals of my life)
Book of the month: Playing with Fire, Tess Gerritsen – an excellent psychological thriller
Quote of the month: “The fact that Ewan McGregor’s brother Colin McGregor is a pilot in the Royal Air Force and his aviator nickname is ‘Obi-Two’ is my new favorite bit of knowledge” – im not right in the head.com

February
Pic of the month: 

2019-02-02 11.42.38
Horse football at Ypäjä open doors day

Just life, I suppose. Ypäjä (where my son studied) open doors day
R.I.P. Matti Nykänen (the Finnish ski jumping hero)
Book of the month: The Tinker’s Girl, Catherine Cookson – an interesting story from the poorer side of the 1800’s England (than Austens)
Quote of the month: ”Feelings come and go, unless you don’t feel them. Then they stay, and hurt, and grow pear-shaped and weird.” – David Duchovny (Holy Cow)

March
Pic of the month: 

2019-03-10 13.34.32-2
It ain’t spring till the great tit sings…

Overnight in Uusikaupunki (business trip) and while I was gone, daughter and husband changed our broken dishwasher to a new one
Book of the month: Karhunpesä, Venla Hiidensalo – a beautiful story of being a finn over the past hundred years or so
Quote of the month:
“The inner battle of an AD(H)D/OCD:
– okay, good enough
– but it’s not neat!
– okay then (hasty tidying)
– still messed up
– but I don’t have the patience to do better!
– aaarh, that hurts my head, my eyes, I can’t live with that!
– you have to!
– I can’t!
– ok, fine (some more touches here and there)
– well, better, but…
– no! no more buts! walk away and forget!
– but…!
– no!” – me

April
Pic of the month: 

2019-04-06 17.45.31
My beloved orchids <3

Youngest one turned 16, my orchid family got three additions, growing chilis, parliamentary elections (I voted), MRI of my head (no regrowth)
R.I.P.
Lasse Pöysti (a Finnish actor who also used to read children’s stories on TV)
Book of the month
: Perunkirjoitus, Roope Lipasti – a humoristically written story that actually delves surprisingly deep into human nature
Quote of the month: “I’m a mother. I catch things.” – me

May
Kuukauden kuva: 

2019-05-14 20.25.18
One persistant little violet growing through gravel

Eldest graduated from Ypäjä, youngest finished junior high and thus ended her mandatory school, long weekend in southern France with the middle one, European parliamentary elections (I voted)
Book of the month: The Ministry of Utmost Happiness, Roy Arundhati – slight bit slow and detailed, but very intriguing book about India and sexual diversity (in India)
Quote of the month: “What about the worm? He got up early and died.” – Rat (Pearls Before Swine, Stephan Pastis)

June
Pic of the month: 

2019-06-04 18.45.19
Kayaking with my colleagues

Muse in concert at Suvilahti, kayaking with colleagues, company summer party, building our deck
Book of the month: The Miniaturist, Jessie Burton – a beautiful story about secrets and diversity in middle-age Amsterdam
Quote of the month: “I always feel kinda warm inside when someone says fuck more than me” – me

July
Pic of the month: 

2019-07-08 15.36.31
I read just a few Harry Potters during my vacation (all of them, of course)

Got our deck ready, got a hot tub on the deck, built some boxes and a small storage cabinet on the deck, and I had my four weeks of summer vacation!
Book of the month: Antautuminen, Anja Snellman – a biographic book about life as a hyper-sensitive person (HSP)
Quote of the month: “Toisinaan taikuus on turhaa” [Sometimes magic is unnecessary] – Wizard (The Wizard of Id, Parker & Hart)

August
Pic of the month: 

2019-08-02 21.13.33-1
Crawfish party in our own yard

Terrace warmer! Company kick-off in Suomenlinna, slow-juicer (that has been used weekly ever since), little extension of my library, 25th anniversary meetup of my theology class
Book of the month: Uskollinen lukija, Max Seeck – a thriller of the best sort (published in English as The Faithful Reader)
Quote of the month: “You’ll never find another me. Not sure if that’s a good thing or bad thing, but it’s the truth.” – i’m not right in the head.com

September
Pic of the month: 

2019-09-22 13.44.40-1
There were still some summery days left

Middle one turned 18 and got a proper party, eldest turned 19 (and partied with friends)
Book of the month: The Night Circus, Erin Morgenstern – a beautiful dreamy fantasy
Quote of the month: “Teen beating around the bush about my schedule after work.
Me: What are you getting at?
Teen: I was wondering if you could make me some dinner.
Me: But… you only just ate yesterday!” – me and my youngest

October
Pic of the month: 

2019-10-07 17.27.57-1
Autumn came, again

Conch-piercing in my left ear, daytrip to Tampere (on business, but got myself some lovely new Laura Vitas from the trip too), “Mies joka rakasti järjestystä” (The man who loved order) in the theater
Book of the month: The Clockmaker’s Daughter, Kate Morton – a mystery woven so talentedly, that the mystery itself is almost like an afterthought
Quote of the month: “Do we have enough wine for you to take all the seeds out of these?” – Husband, when looking at the about million rocoto chilis waiting to be de-seeded

November
Pic of the month: 

DSCN2839
We had first snow in November (but nope, it did not stay)

Eldest moved to his own home, I bought myself an Apple Watch, postal workers were on strike for some weeks
Book of the month: Winternight Trilogy, Katherine Arden – a romantic fantasy adventure in the Russian winter
Quote of he month: “Whenever you cry, I wish I was a spider. Then I would spin you a tissue.” – Walter, 6 years old (@fearlessfranny)

December
Kuukauden kuva: 

2019-12-20 18.59.11
In the opera. Husband’s iPhone 11 takes excellent photos in the dark

Crsis that broke our government, company Christmas party weekend in Lehmonkärki, La Bohème in the opera, Christmas break
Book of the month: Surrounded by Idiots, Thomas Erikson – a book everyone should read. Helps understand yourself and others, and maybe communicate a bit better
Quote of the month: “You know what it takes to make a star shine? A shit load of fuking darkness.” – unknown