Kun ei tapahdu mitään

Mitä tapahtuu silloin kun ei oikeastaan tapahdu mitään? Kun lojuu sohvalla läppäri sylissä ja tekee töitä sen minkä flunssaiselta ololtaan jaksaa? Kun kotona on hiljaista, eikä kuulu kuin läppärin tasainen surina? Jossain tapahtuu aina. Kodin ulkopuolella ainakin. Mutta myös pään ja läppärin sisällä. Ykkösinä ja nollina verkossa. Kemiallisina reaktioina aivoissa. Puhumattakaan kaikesta siitä, mitä valkosolut tekevät tuhotessaan flunssan aiheuttajia elimistössäni.
 
Tänään on melkein koko päivä kulunut huomiseen valmistautuessa. Tällä(kin) kertaa se on tarkoittanut massiivista netin selaamista, se kun vaan on (it-)ihmisen ensisijainen tietovarasto, ainoa, jonka voi ainakin marginaalisesti uskoa olevan ajan tasalla jatkuvasti, kunhan muistaa tarkistaa artikkeleiden päivämäärät ja osaa pohjatiedon perusteella arvioida onko sisältö vanhentunutta vai ajankohtaista. Siellä kyber-avaruudessa olen viettänyt eilisen päivän ja tämän päivän, ja näillä näkymin sinne vie tieni ainakin osittain myös perjantaina. Tässä välissä ehdin nähdä välillä vähän ihmisiäkin.
 
Eksyin siinä surffaillessani Delta-auton sivuille, ihan oikeasta syystä jopa. Jäin tutkailemaan Kian malleja hetkeksi, henkilökohtaisesta syystä. Kialla olisi pari ihan kivan näköistä mallia, mieleen jäi ainakin cee’d ja Rio, jotka olisivat kohtuuhintaisia (uusinakin) ja kohtuullisen varusteltujakin jos ottaisi LX-paketin. Mutten voinut kuin ihmetellä varustevalintoja autoissa! Perus-LX-varusteista cee’dissä puuttui mm. vakionopeudensäädin, automaatti-ilmastointi ja sähköiset takaikkunat. Edellisen saisi lisävarusteena, samoin kuin paljon muutakin. Rion LX-varusteista puuttui lähinnä tuo vakionopeudensäädin – eikä sitä edes sivujen mukaan saisi lisätehdasvarusteena! Ehkä minä olen taas kummallinen, mutta paljon enemmän teen autossa vakionopeudensäätimellä ja automaatti-ilmastoinnilla kuin puna-mustalla sisäverhoilulla ja alumiinisilla poljinpinnoilla – jotka Rioon kyllä saisi…
 
Samalla kun seikkailin netissä, heitin Flickriin myös muutaman uuden kuvan, eilen lumisesta pihastamme, tänään tosikoisen uusimmista piirustuksista. Tyttö oli eilen varahoidossa ja olisi kuulemma voinut sinne jäädäkin, kun siellä oli paksummat peitot ja isommat piiirustuspaperit kuin omassa päiväkodissa :D Toisia lapsiahan saa vähän usuttaa käyttämään paperin tilaa hyväkseen, mutta tämä meidän neitosemme ei kuulu niihin. Käyttää koko paperin hyväkseen, ja mitä isompi sen parempi! Hälle pitäisi varmaan koittaa löytää kunnon maalausteline tai jotain synttärilahjaksi, kun tuo taiteilu on aina vaan neidin lempipuuhaa, ja onhan hän siinä hyväkin! Värejäkin käyttää upeasti.
 
 
Yksi vähän harmillinen puoli siinä on, ettei ole kunnon äksöniä. Olen tylsyyssyöjä. Syön kun ei ole muuta tekemistä. Tai kun tapahtumat rajoittuvat bittivirtoihin ja aivokuoren sähköpurkauksiin. Niinpä olen eilen ja tänään syönyt aivan liikaa. Napostellut jotain pitkin päivää. Kuivahedelmiä, banaanilastuja, pähkinöitä, vähän lakuja, hedelmäkarkkeja, suklaata, Ben&Jerry’s jäätelöä… Ja toki syönyt ruuankin. Vähän huono yhdistelmä, syödä ja lojua paikallaan. Onneksi olen tänään jo paremmassa kunnossa kuin eilen, huomenna töihin ainakin. Voi kun voisi mennä tanssitunnillekin, mutten taida vielä uskaltaa, jotta tämä menisi kunnolla ohi!

One thought on “Kun ei tapahdu mitään

  1. Sinäkin sitten oot kippeenä, siis säästyykö flunssalta kukaan Suomessa tähän aikaan vuodesta? Autokuumettakin näemmä! Iloinen ja värikäs piirrustus!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.