Just another rainy monday

Työmatkalla oli normaalia pahempi ruuhka, kai tuosta pahuksen sateesta johtuen. Äkäilin itsekseni niin ruuhkan kuin pahuksen pyyhkimieni takia kun tihku eli tunnistin laittoi pyykimet jälleen täysille ja ensimmäinen säännöllinen pykälä oli liian nopea mutta käsipelillä sai kuitenkin koko aika olla pyyhkimässä tuulilasia – en ihan totta ymmärrä sen sadetunnistimeni logiikkaa kun tihkussa pyyhkimet saa järjettömän sätkyn ja viuhtovat kuivaa tuulilasia minkä ehtivät ja kovassa sateessa yhtäkkiä eivät pyyhi lainkaan. 

Siinä ruuhkassa lukaisin kändestä meilit ja päivitin facebook-statukseni: "is already real p*ssed by this monday". Siihen sitten kaveri kommentoi, että ihan perusmaanantai siis? Niinpä niin, sepä se. Ihan perusmaanantai, joka toden totta oli ollut maanantai ihan aamusta asti. Ja minä tavalliseen tapaan ihan maanantaipöpperössä ihan aamusta asti. Maanantaita mananneelle esikoiselle sanoin kotona: "Älä asennoidu siihen noin niin se ei tunnu niin raskaalta!" Yeah, tee niinkuin minä sanon, älä niinkuin minä teen. Sen verran kerään pointseja nyt kuitenkin, etten minä ääneen itse mitään sadatellut ennen kuin yksin autossa.
Ei kai se aamu nyt niin paha ollut, ei vielä himassa ainakaan. Se sujui oikeastaan melko rauhallisesti ja sutjakkaasti, tsemppasinpa jopa kummankin tyttären hiukset kiinni – esikoiselle matalat saparot (tuohon niskan tuntumaan) ja tosikoiselle pari ranskanlettiä suorastaan. Tosikoinen puki pitkästä aikaa reippaasti ulkovaatteetkin päälleen ja päästiin lähtemään ilman huutoja ja hermostumisia. Kunhan vielä IV-mies oli siirtänyt pakunsa pois autoni tieltä, päästiin ihan kivassa ajassa lähtemään tytön kanssa kohti päiväkotia.
Autossa oli lämmin, mies oli eilen kiinnittänyt lämppärillenikin telineen. Toimihan se siellä lattiallakin, mutta on se mukavaa että se on nyt telineessä poissa jaloista (silloin harvoin kun siinä joku istuu ;) ) ja talvella se sulattaa näin tuulilasin paremmin. Ulkoilmakaan ei ollut tänään niin kylmä kuin viime aikoina yleisesti, mittari näytti jopa seitsemää astetta. Vettä tihutti kyllä, kurjempi juttu. 
Mistä johtuikin sitten mieleeni, että sehän tarkoitta kuriksia. Tytär oli automaattisesti vetänyt päälleen vastikään ostetun Remu-haalarin, jonka kanssa ei kuriksia kyllä tarvitse oikeasti, mutta jos päivällä on kymmenkunta astetta lämmintä tytärhän läkähtyy toppahaalarissaan! Enkä tietenkään ollut tullut ajatelleeksi ottaa mukaan kevyempää ulkovaatesettiä. Vilkaisin kello, joskos ehtisin käydä hakemassa ne vielä tytölle kotoa. Yli yhdeksän?! Eikun äh, auton kellohan oli vielä kesäajassa, eikä minulla ole mitään tajua siitä, miten se säädetään.
Haalareita ja kelloja ja pyyhkimiä harmitellessani yritin lähteä risteyksessä liikkeelle kolmosella, mutta eihän se onnistunut vaan sammutinpa vielä autonikin siihen iloisesti. Kun lähtee menemään pieleen niin sitten menee pieleen urakalla. Tai ainakin siltä tuntuu, ja jokainen pienikin juttu tuntuu isommalta kuin onkaan. Päiväkodista lähtiessäni soitin miehelle, joka vuorostaan vähän myöhemmin laittoi motarin ruuhkasta minulle tekstarin; oli vienyt typylle kevyemmät ulkkarit päiväkotiin, ja esikoinen reppana oli jäänyt eteiseen vielä kertaamaan enkkua ja ymppää – älykäs perfektionisti-lapseni joka vetelee kokeista pelkkiä kymppejä stressaa koulunkäynnistä vähän liikaakin.
Ruuhka-ajoa kesti tällä kertaa aina Kaivokselan ohi saakka. Ja Ruskeasuon risteykseen tultaessa teki mieli soittaa torvea ja puida nyrkkiä taas niille kolmelle autoilijalle, jotka eivät olleen osanneet vaihtaa kaistaa ajoissa vaan tukkivat kääntyjien toisen kaistan. Niitä on siinä joka aamu. Korporaatio kertoi radiossa kuinka Kaljakellunnan järjestäjät joutuvat oikeuteen siitä, etteivät ole hakeneet kokoontumislupaa vaaralliselle tapahtumalleen, joka alun perin oli vain kaveriporukan tempaus mutta on vähän paisunut. Tämän aamun mielentilassa päässäni kiehahti, on tämä Suomi ihme poliisivaltio!
Autohallissa peruuttelin autoni kauniisti ruutuun – tuo meidän superahdas halli on opettanut melkoisen hyväksi parkkeeraajaksi – ja nousin autosta napaten mukaani tietokonerepun ja treenikassin. Siis hetkinen! Olin jo hallista käytävän puolella, kun totesin että toinen kasseista oli liikaa, palasin viemään sen autoon, ja olin jo käytävän puolella kun jäin pohtimaan laitoinko auton uudestaan lukkoon. Kolmas kerta toden sanoo – mutten silti muistanut tehdä sitä mitä oli ollut tarkoitus ennen autosta nousemista: lukea auton manuaalia sen verran että tietäisi miten se kello säädetään ja selviäisi onko pyyhkimissä kenties piilotettuna joku jekku.
Hörppäsin juuri loppuun jo jäähtyneen kahvin. Onneksi maitokahvi maistuu ihan hyvältä vielä kylmänäkin. Jospa tämä työpäivä tästä käynnistyisi vielä okei, kun sain höyryt päästeltyä ja kunhan haen lisää kahvia. Onhan tässä aikaa taas iltaan asti.

One thought on “Just another rainy monday

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.