Tänään on niin mukava päivä, että olen juonut jo neljä kuppia kahvia eikä kello ole vielä kymmentäkään…
– Lauantaina minulla oli menoa sovittuna, kun mies kyseli, joskos voisi osallistua lauantaina kurssille, joka on tuolla huitsin nevadassa (joten olisi vasta illalla kotona) ja koska kurssi on meidän rakentamiselle tärkeä, sanoin, että totta kai. Mutta sitten ei meinannutkaan lapsille löytyä hoitajaa, joten vielä tänä aamuna mullasin sitä, että joudun perumaan oman menoni. Kunnes ihana anoppi ilmoitti, että voi sittenkin ottaa tytöt! Päivän tähän asti paras asia.
– Työmatkalla radiossa kerrottiin, että (aivan kuten arvelin) kuntaverot nousevat melkein kaikissa kunnissa kunta-alan palkkaratkaisujen vuoksi, alkoi nyppiä taas tuo kunta-alojen palkkataistelu. Etenkin kun juuri eilen lueskelin kunta-alan keskipalkkoja ja useimmilla aloilla se oli korkeampi kuin oma yksityisen sektorin palkkani korkeakoulututkinnon kera! Joten ei siellä nyt asiat niin huonosti ole – joskin omassakin palkassani olisi korottamisen varaa, mikä tietenkin ärsyttää myös.
– Olin töissä varsin ajoissa tänään, kurssinkuuntelupäivä. Siitä huolimatta joku oli jo vienyt luokasta peräpenkin 
Eikä vistani taaskaan löytänyt luokassa tietään verkkoon buuttaamatta konetta. Eikä kukaan ollut keittänyt oikeaa kahvia, joten jouduin tyytymään automaattikahviin.
Eikä vistani taaskaan löytänyt luokassa tietään verkkoon buuttaamatta konetta. Eikä kukaan ollut keittänyt oikeaa kahvia, joten jouduin tyytymään automaattikahviin.Miksi ihmeessä joinain päivinä on mukava olo (kuten eilen, onnistuneen seminaariesityksen jälkeen), ja sitten tapahtuu jotain pientä (tai einiinpientä, ei tuo lauantaiasia pieneltä tuntunut), minkä jälkeen kaikki oikeasti pienet asiat nyppivät ja lopulta kun niitä pieniä ärsyttäviä asioita on tarpeeksi, ne kumuloituvat ja jokainen ärsyttää enemmän kuin edellinen ja lopulta tuntuu, että pää höyryää. Vaikka oikeasti ei ole mitään syytä höyrytä.
That said, ehkä tämä riittää höyryjen päästämiseksi ja jatkan päivääni vähän paremmalla mielellä.
System Failure for the Masses 
Ostin eilen Iltasanomat lehden ja omat lapset selasivat hartaasti siinä ilmoitettuja palkkoja…Meidän likat opiskelee nyt sitten seuraaviin ammatteihin; lastenlääkäri, hovioikeudenneuvos, hammaslääkäri…Elikkä minun ja äijän terveydenhoito on tulevaisuudessa taattu ja jos aletaan vanhuudenhöperöinä esim. vandalisoimaan, niin lainopillinen apukin on lähellä! ;). Yliopisto on käyty, vaan ei se tosiaan palkassa näy (kunnalla töissä)! Vielä ehtisi alkaa sairaanhoitajaksi…pääsisi paremmille palkoille. No, jos ei kuitenkaan. Jos se on ensi kerralla oma vuoro…