Melkein kuin Kreikassa

Weather Channelin mukaan elohopea nousi tänään 26 asteeseen. Näin varmaankin varjossa, auringossa oli jotain paljon enemmän. Aivan ihana lämpö!

Aamulla jo yhdeksän aikaan availtiin takapihan ovea ja mentiin ulos haistelemaan lämpöistä kesäaamua. Tein meille freddo cappucinot sillä välin kun mies paistoi kananmunat ja istuttiin ulos terassille aamupalalle. Aurinko oli vielä koivujen takana, mutta sen lämmön tunsi jo. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna viihdyin niin aikaisin aamulla shortseissa ja hihattomassa paidassa.

Vietettiin leppoisa aamu isompien tyttöjen touhutessa jotain omiaan, tosikoisen autellesssa puutarhahommissa, ainakin jonkin aikaa. Kitkin sipulipenkin, pinaattipenkin, kevätsipulipenkin ja pääsin hyvään alkuun salaattipenkin kanssa, kun yhtäkkiä siinä töyräällä seistessäni oikeaa isovarvasta vihlaisi ja sitten sillä ei enää kärsinyt seistä.

Hain varpaaseen kylmäpaketin ja asetuin pihalle aurinkotuoliin sen kanssa, kunnes oli aika alkaa laittaa eväitä ja pakata kamoja päivän maauimalaretkeä varten. Laitoin voileivän poikineen – itse asiassa kylmiä juustohampurilaisia ruisleivällä, hampurilaisperjantailta ylijääneistä jauhelihapihveistä – ja pilkoin ison astian täyteen tomaattia, kurkkua ja paprikaa, ja pakkailin vähän muutakin kylmälaukkuun tyttöjen keräillessä pyyhkeitään ja simmareitaan.

Se on kumma noiden (esi)teinien kanssa, että vaikka kuinka on odotettu reissu ja mieleinen kohde, on se lähteminen silti yhtä pitkää kuin leveetä ja aina pitää jonkun kanssa känätä jostain. Ensin tosikoinen kysyi voiko hänen kännykkäänsä ladata autossa. Sitten saman kysymyksen esitti keskimmäinen, jolloin totesin, että a) edes yhden kännykkä ei tule kovin ladatuksi lyhyellä matkalla ja b) kahta ei ainakaan voi ladata ja c) ei niitä kännyköitä siellä tarvita muutenkaan, eli ne jää kotiin.

“Mutta kun musiikki!”

Esikoiselle oli tulossa kaveri mukaan, mutta silti tuo istui eteissä kuulokkeet korvilla odottamassa lähtöä. Ja koska a) kaveri ja b) siskojen kännykät jää kotiin ja c) yhdessäolo, komensin jättämään kuulokkeet kotiin, kännykkä lähti kaverin tavoittamista varten mukaan. Mutta siitäkös vasta sota syttyi! Lopputuloksena kuitenkin kuulokkeet kotona ja lopulta teininkin mieliala parani, kun saatiin auto pakatuksi niin kamoilla kuin lapsillakin.

Eipä sitä kiukkua ja muuta enää esiintynyt kun päästiin uimalaan saakka. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja vesi houkutteli tytöt uimaan. Esikoinen kavereineen kävi uimassa tosin vain pari kertaa, viihtyivät sen jälkeen polttamassa nahkaansa kanssani nurtsilla. Tosikoinen ja keskimmäinen viihtyivät altaissa monta tuntia, kävivät välillä syömässä ja välillä ostettiin jätskit, mutta muuten uivat ja uivat ja uivat, välillä kaksin, välillä miehen kanssa melskaten. Eikä kännyköitä kaivattu yhtään ;)

Kotiin palattiin kuuden maissa, jokaisella iho kuivana auringosta ja/tai kloorivedestä (minä en käynyt uimassa ollenkaan), nahka jotain punaisen ruskean sekoitusta, paitsi ne vaaleat kohdat bikinien ja uikkarien alla. Kävin suihkussa, ihan kuin Tinoksellakin aina auringossa vietetyn päivän jälkeen, ja puin päälleni kepoisen kesämekon, aivan kuin Tinoksellakin aina illaksi.

Päivä oli muutenkin sellainen, melkein kuin Tinoksella. Aamupala ulkona, lähtö jonnekin rannalle tai altaalle, löhöilyä ja uintia auringossa, paluu kotinurkille illansuussa ruokaa laittamaan. Tinoksella ei tosin ole läheskään niin paljon tatuoituja ihmisiä kuin ainakin täällä Helsingin seutuvilla, missä tuntuu että tatuoimaton on se poikkeus. Tinoksella minä ja mies oltiin yleensä kutakuinkin ainoat tatuoidut, paitsi Kalivia Beachillä, joka oli erilainen.

Kotosalla grillattiin broilerin siipiä ja laitoin lisäksi kreikkalaisen salaatin. Tinos-teema jatkui ;) Ilta oli illallisenkin jälkeen vielä riittävän leppeä, että istuttiin jälleen terassilla miehen kanssa tyttöjen siirryttyä sisälle katselemaan telkkaria, kunnes hyttyset alkoivat kiusata liiaksi.

Meidän piskuinen puutarhammekin nautti tämän päivän kuumasta auringosta. Tomaatti versoi kokonaisen kerroksen uutta lehteä, pavut, sokeriherneet ja toinen setti tilliä pistivät päänsä esiin mullasta, pinaatti kasvatti ihan pinaattilehtiä simenlehtien rinnalle, kesäkurpitsat kokolailla tuplasivat kokonsa, chilit ja ensimmäiset tomaatit niinikään. Illalla niille saikin kaikille antaa vettä pariinkin otteeseen; ensin niitä kastelivat tosikoinen ja keskimmäinen, myöhemmin mies ja minä kannettiin niille toinen satsi vettä.

Aivan ihana kesän aloitus! Ensin eilen upeat tyttäret hakivat erinomaiset todistuksensa koulusta, minkä jälkeen vietettiin aurinkoinen päivä kotosalla, tänään tällainen päivä. Enää puuttuu minun lomani. Siihen on vielä muutama viikko matkaa. Voi kun koko kesä olisi tällainen kreikkalainen kesä!

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.