Äiti joka päivä

Tosikoinen toi minulle aamulla kahvin ja jugurttikipollisen sänkyyn, “hyvää äitienpäivää, äiti!” Oltiin miesystäväni luona, ja lauantai-iltana tosikoiselle oli jo iskenyt kriisi, kun olikin unohtanut äitienpäivälahjan kotiin, eikä oikein tiennyt miten aamulla osaisi laittaa aamupalan äidille siellä “väärässä paikassa”. Aamupala-asia selvisi sillä, että illalla näytin typylle, mistä kaikki löytyy ja miten kahvikone toimii. Lahjani sain pari tuntia sitten kotiin palattumme, ja kaikki hyvin typsylläkin. Tosikoinen on pieni traditionalisti :)

Esikoinen ei äitienpäivästä jaksanut tällä kertaa perustaa ollenkaan. Ei osallistunut aamupalan laittoon, eikä ollut korttiakaan tehnyt – kaiketi eivät enää koulussa noilla luokilla sellaisia värkkäile. Minua se ei haitannut. Vaikka olin suunnattoman iloinen tosikoisen halusta laittaa aamupala, ja ihanasta lahjasta (itse tehty savitaulu) ja kortista (itse tehdyt on parhaita), en millään tavoin pahastunut esikoisen lahjattomuuksista tai edes haluttomuudesta osllistua aamiaisen laittoon. Lähinnä pohdin, mistä moinen.

 

Niin, mistä moinen? Lähestyvää murrosikää? Vai eron tuotosta? Mene ja tiedä. Esikoinen vastasi minulle, kun asiaa uteliaisuuksissani kysyin: “No kun se nyt on päivä muiden joukossa.” Niinhän se on. Henkilökohtaisesti en kaipaa yhtä päivää vuodessa, jona juhlia äitiyttäni, sen enempää kuin yhtä päivää vuodessa jona juhlia ystävyyttä, esimerkiksi. Minä tiedän, että lapset rakastavat minua, ja äitienpäivän tehtyä juhlintaa tärkeämpää minulle on ne spontaanit halaukset, ihanat sanat ja läheisyys tyttärieni kanssa ihan niinä tavallisina päivinä, joista tämä elämä koostuu. Elina Jämsä kirjoitti minun mielestäni hyvin Usariin samoissa aatteissa.

Luin juuri siskoni blogista, miten häntä lähes tuoreena äitinä ilmeisestikin tämä yllä mainittu kirjoitus äitienpäivän eräänlaisesta mitätöinnistä ärsytti ja miten hänen olisi tehnyt mieli kirjoittaa vasta-artikkeli aiheesta. Sisko rakas, älä anna kyynistyneen isosiskon pilata äitienpäiväjuhlintaasi ja -iloasi, vaan nauti äitiydestäsi joka päivä täysin rinnoin (believe me, pian ymmärrät tämän sanonnan syvimmän merkityksen ;) ) ja äitienpäivänä juuri niin kuin teidän perheessänne tuntuu hyvältä! Ja samaa toivotan tietty kaikille muillekin :)

Minulla omien vanhempieni ero aikoinaan muutti suhtautumistani juhliin todella paljon, ja nyt oma avioeroni on muuttanut sitä entisestään. Minulla ei enää ole sitä ydinperhettä, jonka kesken viettää juhlia. Minulla on lapseni, jotka viettävät juhlia milloin isällään, milloin minun kanssani, ja minulla on mies ja hänen tyttärensä, joka viettää juhlia milloin isänsä ja milloin äitinsä kanssa. Niin ihanaa kuin onkin olla miehen kanssa kahdestaankin, parhaita hetkiä, niitä juhlahetkiä! elämässä on ne hetket, kun ollaan kaikki viisi yhdessä. Silloin meillä on perhe kasassa :)

Nuo perhehetket osuvat varsinaisiin juhlapäiviin vain toisinaan, joten niistä hetkistä ja päivistä on oppinut nauttimaan silloin kun niitä on. Ja kuten aiemmin jo kirjoitin, mitä äitienpäivään tulee, minulle yhtä juhlapäivää tärkeämpää on se arkipäivien yhdessäolo, ne aivan tavalliset hetket arjessa. Ja ne piirustukset, pienet viestit, itse tehdyt garage band laulut… Onneksi näihin ei tarvita erityistä äitienpäivää!

Ja oma äitini sitten? Mutsi asuu Las Palmasissa. Laatuhetkiä skypessä vietetään silloin kun se parhaiten kaikille sopii. Parhaita tuokioita on ne, missä mutsi on koneen ruudulla “meillä kylässä”, ja kaikki jutellaan yhdessä kuin mutsi olisi meidän sohvalla.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.