Girls in bikinis

Kelle mikäkin on aamu. Minä heräilin puoli yhdentoista maissa kuten yleensä, tytöt siinä vaiheessa olivat olleen jonkun hetken hereillä jo. Näin jo valon väristä, avaamatta edes verhoja, että tänään oli taas aurinkoista, ilmiselvä biitsipäivä tulossa. Nousin laittamaan itselleni aamukahvin, syötiin aamupala. Puettiin biksut ja vähän jotain muuta päälle, kerättiin rantakamat, ja lähdettiin joskus ennen yhtä liikkeelle.

Tiesin jopa kurkistamatta koko jääkaappiin, ettei siellä ollut mitään evääksi kelpaavaa materiaalia. Joten ensimmäinen etappi oli Prisma. En ihan oikeasti olisi halunnut kävellä läpi koko jättisuuren kaupan, mutta toinen vaihtoehto olisi ollut pieni Valintatalo väärässä suunnassa. Joten ravattiin Prisma läpi keräten katseita sekä koriin kaikenlaista popsittavaa. Tai siis minä huomasin kerääväni katseita siinä vähässä mitä olin sattunut päälleni laittamaan biksujen lisäksi. Nyt on kesä ja minä olin menossa rannalle! So sue me!

Pilvijärvi on vanha tuttu paikka parinkymmenen vuoden ajalta, mutta sen verran satunnaisesti siellä on tullut käytyä, ehkä kerran kesässä, max kax, että joka kerta tuntuu pieneltä arpomiselta löytää paikka. Ja joka kerta ajan sinne yhtä suoraan oikeaa reittiä. Silti nytkin turvauduin kännykän googlemapsiin etten vain ajaisi oikean risteyksen ohi. As if. Kyllä minä sen tunnistin! Ja päästiin perille ja maksettiin 3(!!) euroa parkista. Joskus muinoin markka-aikaan se maksoi femman, sittemin kybän. Ja nyt 3e. Itseasiassa siis hinnannousuvauhti on hidastunut, ainakaan hinta ei ole markka-ajasta tuplaantunut.

Haalittiin autosta rantakassit, kylmälaukku eväineen, rantaviltti ja aurinkovarjo. Aurinkovarjo pääsi käyttöön ensimmäistä kertaa! Mutsi lähetti sen kanarialta asti esikoiselle synttärilahjaksi joskus viime kesän lopulla, vai olisikohan ollut jo syksyä ennenkuin sen sain käsiini kuriirilta? joten nyt oli ensimmäinen tilaisuus käyttää sitä. Sain nätisti sen kärjen upotettua maahan viltin viereen ja auringossa helposti läkähtyvä ja päänsäryistyvä esikoinen sai siitä oivan varjon :) Ja viihtyi sen alla tosikoinenkin kun ei ollut uimassa.

Uimassa niin. Minä en viihdy sen paremmin varjon alla kuin uimassakaan. Minä viihdyn suorassa ihanassa kuumassa auringossa <3 Tytöt lukivat varjon alla akkareita syötyään ensin vähän eväitä ja käytyään uimassa, minä lueskelin auringonssa välillä kirjaa, välillä torkuin Black Eyed Peas kännykästä korviini tulvien. Ja serveerasin välillä lisää eväitä tytöille. Tai oikeammin, kerroin mitä mitä milloinkin sai eväsrepusta kaivaa esille. Ja lähetin jätskiostoksille.

Jossain vaiheessa kun oltiin jo reilusti kolmatta tuntia siinä rantsulla oleiltu, kiehnäsi tosikoinen puolittain päälläni valittaen ettei ole tekemistä. Akkarit oli luettu, uimaan olisi mielinyt, mutta minun kanssani. Vänkäsin etten halua uimaan, sillä minun tulee vedessä kylmä. Tosikoinen bongasi vapaan keinun ja pyrähti keinumaan. Katselin typyn perään, kuinka kipusi keinuun ja vähän murheellisen näköisenä keinuskeli siinä. Tai ehkä vain syyllisyydentunnoissani kuvittelin, mutta kuitenkin.

Nousin ja menin tosikoisen luo, joka oli jo hypännyt pois keinusta ja vaeltanut rantaan. Sanoin, että voin tulla veteen kahlaamaan, mutten halua kastua kokonaan. Etten halua bikinieni kastuvan, sillä en oikeastaan halunnut vaihtaa vaatteita siinä rannalla. Jees ja just. Tosikoisen sain ymmärtämään, ettei minua saa kastella, mutta sano se ympärillä telmiville muille muksuille! Sain räiskeet päälleni, rääkäisin, ja sain pienen vieraan tytön (isineen) nauramaan minulle. Äh.

Annoin periksi. Vein huivin virkaa toimittaneen kietaisuhameeni sekä aurinkolasini viltille, missä tosikoinen lueskeli vielä, mutta tuumasi tulevansa uimaan myös kun kerta minäkin kerrankin. Keräilin tyttären kanssa meidän tavaroita vähän kassien sisään etteivät nyt ihan olisi tyrkyllä, ja mentiin uimaan. Yritin uida ihan tosissani jotta tulisi lämmin, uin ympyrää tosikoisen ympärillä ja sain kuulla olevani hassu.

Uitiin kaikki yhdessä toiselle laiturille ja takaisin, minkä jälkeen oli pakko nousta vedestä lämmittelemään. Minä en ihan aikuisten oikeasti silkkaa laiskuuttani tai ilkeyttäni ole menemättä uimaan lasteni kanssa. Minun vaan tulee vedessä aina niin pahuksen kylmä! Nousin siis vedestä ihanaan auringonpaisteeseen, tosikoisen jäädessä vielä polskimaan järveen. Onneksi molemmilla tytöillä on jo ihan hyvä uimataito, uskallan tosikoistakin seurailla vain toisella silmällä rannalta.

Päivä alkoi siinä kääntyä jo illan puolelle, aurinko ei enää ollut niin kuuma. Aika lähteä. Vaihdettiin vielä vähän märät biksut vaatteisiin ja lähdettiin kotia kohti. Kesä, aurinko ja bikinit <3

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.