Vuosikymmenen päällimmäiset

Tämän vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on ohi. Tai no, voisi saivarrella ja sanoa että riippuu laskentatavasta, mutten ehkä viitsi kuitenkaan. Ensimmäiset kymmenen kakkosella alkavaa vuotta on jo ohi, se on fakta. Aika kurkistaa menneeseen vuosikymmeneen, katsoa, mitä tuolta päästä päällimmäisinä muistoina löytyy. Voisin siis luntata päiväkirjoistanikin, mutta nyt en. 

2000
Vuosituhat vaihtui pahoinvoinnin merkeissä. Oltiin tuon miehen vanhimman veljen luona, syötiin nachoja, salsaa ja cheddar-dippiä. Sillä seurauksella, etten vuosiin kyennyt koskemaan mokomiin ruokiin. Ja syy ei suinkaan ollut minkään skumpan kuten nyt vuodenvaihteessa vaan tuon esikoisen, joka syntyi noin 8kk myöhemmin. Siinä välissä ehdittiin muuttaa ensimmäiseen ikiomaan pankin omistamaan kotiimme Puotilaan ja tehdä helteinen kesälomareissu ainakin Kolille sekä sukulaisiini Vesannolle.
2001
Kesäkuussa tehtiin kesälomareissu Ahvenanmaalle ja miehen sukulaisiin Ruotsiin, käytiin myös Kolmårdenissa. Heinäkuussa palasin taas töihin vuoden vapaalta, aluksi tehden kuusituntista päivää, elokuun alusta taas täyttä päivää. Ykstoistakuinen esikoinen meni perhepäivähoitoon, vaikkei vielä kävellyt eikä puhunut ja oli täysin rintariippuvainen. Pari viikkoa hoidossa ja neiti lähti kävelemään, oli vieroitettu rinnasta ja sanoi tuo samoihin aikoihin pari sanaakin.
2002
Kesällä tehtiin jälleen kesälomareissua, tällä kertaa Muumimaailman ja Ähtärin eläipuiston kautta Vesannolle ja mökille. Ähtärissä majoituttiin mökkiin johonkin kirkon leirikeskukseen tai vastaavaan, jossa oli trampoliini pihamaalla. Pompittiin kaikki vuoron perään trampalla ja minulle tuli siitä niin huono olo, että olin täysin varma olevani raskaana – ja olinkin – vaikka pari päivää myöhemmin tehty raskaustesti näyttikin vielä haamuviivaa. Myöhemmin syksyllä tehtiin lomamatka Lanzarottelle.
2003
Olin käytännössä vuoden alusta lähtien töistä poissa, ensin sairaslomalla supistusten kanssa, sitten äitiyslomalla. Huhtikuun alussa syntyi tuo tosikoinen, keskelle jäistä maailmaa. Kättärin ikkunasta katselin vielä lumisadetta ja mietin, että tämänhän piti olla kevätvauva. Tuli se kevätkin sieltä ja pitkä kuuma kesä niinikään. Yksi vuosikymmenen parhaista. Ja meidän vuotuinen reissu suuntautui Vaasaan ja Kokkolaan, miehen mummon 90-vuotispäiville.
2004
Tosikoinen lähti kävelemään heti alkuvuodesta, 9-kuisena. Alle kymmenkuisena mennä käpötti pitkin umpijäistä puistoa pikkuruisilla talvikengillään, kokoa 17. Ja kun maa suli, lähti lapsi juoksemaan ja sen jälkeenpä ei häntä ole enää mikään pysäyttänytkään. Hämmennyksekseni en tuosta vuodesta juuri muuta muistakaan, en edes kesälomailuja, taisi tosikoinen pitää minut niin liikkeessä. Paitsi että syksyllä piti palaamani töihin, mutta jäinkin kotiin lomautetuksi. Ja aloitin tanssitunnit, joista vuosien mittaan kehkeytyi hyvin aktiivinen ja mukaansa temmannut harrastus.
2005
Lomautukseni päättyi helmikuussa tosikoisen ollessa vajaat kaksi ja esikoisen 4 ja puoli. Tytöt menivät jälleen perhepäivähoitoon, tutulle äidille, jonka lapsiin olivat omani tutustuneet jo puistossa ja kirkon kerhossa. Kesällä tehtiin autonhakureissu Saksaan ja elokuussa muutettiin ensimmäiseen Klaukkalan-asuntoomme, rivari-neliöön.
2006
Lyö ihan tyhjää. Töissä olin, se on selviö. Kesälomakin oli, sekin on selviö. Mutta mitä vuoden varrella tapahtui? Ei mitään tietoa. Ei mitään rajapyykkejä lasten elämässä auttamassa muistamisessa. Esikoinen aloitti eskarin, sen verran voi laskea. Ja olisikohan meidän Sveitsin-lomareissu ajoittunut juuri tuohon kesään. Ja olisikohan tämä tontti ostettu tuolloin syksyllä. Luulen niin.
2007
Keväällä vaihdoin duunissa osastoa, mikä tarkoitti runsain mitoin uuden opiskelua. Nautin haasteesta samalla kun välillä tunsin avanneeni varsinaisen Pandoran laatikon ja hukkuvani siihen. Kesällä aloitettiin tämän talon rakentaminen, uskoisin, päätellen siitä että syksyllä esikoinen aloitti koulun. Syksyllä myös myytiin se rivariasuntomme. Joulun aikaan sairastin todella rajun influenssan, jonka seuraukset ovat näkyneet elämässäni jälkeenpäin. 
2008
Muutettiin helmikuun alusta väliaikaiseen vuokrakämppään, joka oli varsinainen pommi. Asunnon oma home-epäilyni sekä joulusta alkanut sairastelukierre aiheuttivat minulle rasitusastman, joka todettiin elokuussa. Edellissyksynä hyvin käyntiin lähtenyt lenkkeilyurani jäi siten syksyn mittaiseksi, sen koommin en ole siihen hommaan uudestaan päässyt kiinni. Esikoinen ressukka kärsi koulukyydeistä kevään ajan. Siitä taisi jäädä traumat meille kaikille, paitsi ehkä tosikoiselle. Elokuussa muutettiin tähän omaan taloon, josta alkuun oli valmiina vain makkari ja keittiö ja puol pesuhuonetta. Jouluun mennessä oli jo olkkarikin käytössä. Mutta se syksy… elämäni varmasti rankin.
2009
Tuota viime vuottahan jo edellisessä entryssä purkitinkin. Vuosi alkoi toiveikkaissa merkeissä, jatkui minun ja tyttöjen lomareissulla mutsin luo Kanarialle, miehenkin ilmaantuessa sinne viikonlopuksi aivan yllättäen. Vuoteen mahtui melkoista heiluriliikettä, hyvää yritystä korjata rikki mennyttä, ja epätoivoa siitä kun ei se korjaantunutkaan. Vuosikymmen päättyikin siten eroon. Vuoden vaihtuessa oli jo eropaperit sisällä, joten teknisesti olen vielä naimisissa, asunkin vielä saman katon alla, mutta periaatteelisesti miehestä tuli vuosikymmenen viime metreillä ex-mies. Uusi vuosikymmen alkaa näin ihan uusissa merkeissä.

2 thoughts on “Vuosikymmenen päällimmäiset

  1. Paljon sitä ehtii immeisen elämässä tapahtua yhdessä vuosikymmenessä. Eikös tätä aikaa elämässä sanota ruuhkavuosiksi, jos oikein muistan…?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.