Tyttöjen juttuja

Esikoinen vietti kaverisynttäreitään vain parin parhaan ystävänsä kanssa, pyjamabileinä. Tytöt tulivat meille perjantai-iltana, saivat lettukestit, leikkiä ja leffan ja sipsejä. Ja sipistä ja supista sängyssä ennen nukahtamista, tai siis sipisivät ja supisivat ja hihittivät ja kikattivat, saivat tai eivät ;) Ihan muistui omat yökyläilyt parhaan kaverini kanssa mieleen! Meillähän ei oikeastaan ole yövieraita lapsilla aikaisemmin ollutkaan, jos ei lasketa serkkuja, johtuen kaikenmoisesta asumisen epämääräisyydestä.

Tytöillähän usein on vain se yksi bestis, tytöt kulkevat pareittain. Näin minäkin pitkälti aikoinaan, vaikka kavereihin kuuluikin sitten myös paljon poikia. Mutta esikoisella on oikeastaan aina ollut kaksi kaveria. Ihan pienenä jo oli puistossa tyttökolmikko, jossa tosin oli vähän sellaista tyttöjen skismaa mukana. Päiväkodissa esikoinen kavereineen oli tyttökolmikko, ja nyt koulussa samoin. Tosikoisella puolestaan on se yksi bestis, joskin myös liuta muita hyviä ystäviä.
Meidän tytöt ovat keskenään hyvin erilaisia. Tosikoinen tykkää koruista ja meikeistä, hameista ja rimpsuista, pinkistä ja kimaltavasta, kaikesta tyttömäisestä. Esikoinen puolestaan on pikkuisen sellainen luonnonlapsi poikatyttö, jossa näen aika paljon itseni lapsena. Lempivaatteena farkut tai verkkarit ja kollari, hiukset auki, tennarit jalassa ja lippis päässä. Eikä meinaa oikein suostua hameita käyttämään pakottamallakaan. 
Tosikoinen on vasta kuusi, joten hänen ja bestiksensä jutut ja tuohut, vaikka tyttöjuttuja ovatkin, ovat vielä aika tavalla lasten juttuja. Esikoinen puolestaan, noh, kolmas luokka näyttää jo muuttaneen pikkutytön esi-esi-teiniksi. Tänä syksynä on verkkarit vaihtuneet farkkuihin ilman eri komentoa, eikä jalkaan enää kelpaa mitkä tahansa jalat lämpiminä ja kuivina pitävät kengät, vaan varsitennarit ne olla piti. 
Pojat, jotka ennen olivat ihan kivasti kavereita, ovat nyt "hyi, poikabakteereja!" virne suupielessä ;) Ja äänessä selvä mielihyvä, kun kysyy äidiltä: "Miks pojat osottaa tykkäämisensä kiusaamalla? Se on ihan tyhmää." ja sitten kerrotaan kaikista niistä pojista jotka on suoraan tai kaverin kautta tunnustaneet olleensa tai olevansa ihastuneita tyttäreen. Esikoisella on ikäisekseen ihme taito asettua asioiden ulkopuolelle silloinkin kun ne koskevat itseään, sillä tuon poikakeskustelun aikana esitti senkin mielipiteen ihan itse, että vaikka nyt tuntuu tältä, kyllähän se jonain päivänä on toisin ja pojista tykätään.
Siskonsa kanssa ei esikoinen tietenkään jaa näitä ikäänsä kuuluvia kuvioita, enkä ole oikeastaan juurikaan paikalla tyttären kavereiden ollessa meillä koulupäivän jälkeen, joten oli varsin hauskaa kuunnella ja seurailla tyttökolmikon edesottamuksia pyjamabileissä. Juttuja vaatteista ja kavereista. "Mä unohdin lakata mun kynnet!" Elokuvan hauskaa kommentointia. Kikatusta yhteisille vitseille. Kuulinpa jotain jostain pojastakin leffan aikana, oliskohan koskenut söpöä päänäyttelijää, Konsta Hietasta?
Mietin, miten esiteineiltä nuo yhdeksänvuotiaat jo kuulostivat juttuineen! Mietin, olinko muka itsekin sellainen "noin nuorena". Kyllä vaan taisin olla. Muistan vielä elävästi sen, miten romantiikka tuntui jännittävältä jutulta, pojista supistiin, vaikkei julkisesti saanut niistä oikein kiinnostunut ollakaan. Meikkailtiin tyttöporukalla luokkakaverin luona, tentattiin synttäreillä luokan "kokenutta" poikaa, jolla oli jo ollut tyttöystävä jos toinenkin kymmenen vanhana. Aikuisten maailma sekä kiehtoi, että vähän hirvitti.
Aikuiset väittävät, että lapset kasvavat isoiksi, teineiksi yhä nuorempina. En minä oikein tiedä. Eiköhän se ole vain niin, että aikuisen näkökulmasta se itseään niin isona pitävä yhdeksän-kymmenen-yhdentoista vanha vaan on vielä niin pieni – eikä omaa sitä ikää enää oikein muista. Minä muistan. Ja väitän, että ihan samoissa mennään. Siitä se lähtee, matka kohti teini-ikää. Ainakin tyttären nykyinen seura sillä matkalla on oikein mukavan oloista :)

3 thoughts on “Tyttöjen juttuja

  1. :)Tyttöset kypsyvät hekin eri vauhtia. Mun tyttö on nyt seiskalla, ja vuotta nuorempi kuin osa luokan tytöistä. Toisaalta ero on selkeä, vanhempi kaarti ei enään esim käy uimahallissa sukeltelemassa kuten mun neiti aivan intona vielä tekee.Jne. Yökyläilyt ja ystävät ovat parasta antia tytöille, ja pojillekkin. Itse muistan sen kun kikatin silloisen läheisen ystävän kanssa niin, että Cocikset tulivat ulos NENÄSTÄ:)

  2. Tokihan jokainen kasvaa omaa tahtiaan, ja niin oli tietty ennenkin. Mutta meinaan, ettei se mitenkään poikkea siitä mitä oli ennen! Sen tosin huomaan omien tyttöjenikin kavereissa, että ne, joiden perheessä katsotaan telkkua enemmän kuin meillä (missä telkku ei edes näy ;) ), on selkeästi jutuissaan "aikuismaisempia" kuin meidän likat. En itse paa pahakseni, ettei kaikkia juttuja opi liian nuorena…

  3. Katselin teidän kisun kuvia ja onpas kasvanut!! En usko, että nuoret ovat jotenkin kehittyneempiä kun heidän vanhemmat saman ikäisenä. Se vaihteluväli on niin iso, sekä tytöillä että pojilla. Yläasteella on vielä tyttöjä, jotka tulevat verkkarit päällä kouluun,saparot vipattaa ja leikitään kotona sisarten ja/tai kavereiden kanssa. Meikkaaminen, pojat, seurustelu jne. ihan hepreaa. Toisilla on jo 11-12-vuotiaana mustat hiukset, ketjut roikkuu vaatteissa, tupakkaa on poltettu ja jotain seurusteluakin käynnistelyä elikkä 2 vkoa seukattu!! Leikkiminen on out, totaalisesti!! Puhumattakaan sitten fyysisestä kehityksestä…siinäkin voi olla samanikäisillä huimaa eroa. Mukavaa viikkoa!

Leave a Reply to S Cancel reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.