Pitkiä tikkuja, ja yksi lyhyt

Liikuntakärpäsen purema
Kesä taisi tehdä tehtävänsä ja ladata akkuni taas täyteen, kun tuota energiaa piisaa. Unta ei aina ehdi saada tarpeeksi, mutta se ei tunnu päiväsaikaan hirveästi haittaavan. Etenkään tuolla harrastus- ja liikuntapuolella. Otin nimittäin ex-tempore viikottaiseen tanssituntiohjelmaani pari tuntia lisää; nyt on maanantaisin kolme tanssituntia, joista tulee yhteensä 4 tuntia treeniä. Keskiviikkoisin on vain se yksi tunti, mutta jos into riittää, saatan jäädä siihen perään vielä toisellekin.

Eikä siinä vielä kaikki. Tänään ulotin vaihteeksi liikuntaharrastusta tanssin ulkopuolellekin varaamalla meille miehen kanssa yhteisen sulkisvuoron tuohon paikalliseen halliin. Tytöt on jo niin isoja, että voivat olla sen aikaa keskenään kotona elleivät halua lähteä mukaan. Kiva päästä taas pelaamaan :) Sulista lätkittiin miehen kanssa yhdessä ajalla ennen lapsia ja vähän vielä esikoisen vauva-aikaankin. Sitten se jäi yhteisenä harrastuksena ihan lastenhoito-ongelman vuoksi.

EIkä siinäkään vielä kaikki! Ulos ovestakin on tehnyt mieli, mutta kun se juokseminen on tuntunut aina vaan niin hankalalta noiden keuhkojen kanssa, enkä oikein ole löytänyt sitä keinoa, jolla ne kestäisivät juoksemisen kunnolla, olen luopunut jo ajatuksesta juosta. Jotain helppoa ovesta-ulos-ja-menoksi liikuntaa kaipaan kuitenkin. Kävely on liian kevyen tuntuista, joten: ostin tänään itselleni sauvat. Niiden kanssa lähden viuhtomaan heti kun vaan kerkiän!

Rulliksetkin on hankintalistalla, kunhan tuo kotitie on päällystetty tai ehkä ensi keväänä joka tapauksessa – ja niitä hinkuvat lapsetkin.

42 tuumaa full-HD:ta
Tänään oltiin tosiaan vähän kaupoissa. Alunperin piti vaan hankkia esikoiselle ratsastuskypärä, samalla ostin itselleni nuo sauvatkin ja kun Tammistossa oltiin, mentiinpä Giganttiin katsomaan telkkujakin. Mies tuumasi minulle, vaimonsa jo hyvin tuntien, ettei minun kanssani kyllä paranisi niitä telkkareita mennä katsomaan, kun ei hän nyt ollut aikeissa vielä ostaa, katsella vasta. Argumenttini: "joskushan se ostetaan kuitenkin, saman tien kai tänään" ei saanut enää vasta-argumenttia, Giganttiin mentiin.

Ja telkkari ostettiin. Siinä missä entisaikaan katsottiin vaan minkä kokoinen telsu halutaan, ja vielä tuota edellistä putkimöhkälettä ostettaessakin ainoat vertailtavat ominaisuudet olivat upouusi 100Hz virkistystaajuus ja kaukosäätimen käyttöliittymä, on kyllä telkun ostaminenkin mennyt varsin tekniseksi. On virkistystaajuuseroja, reson, kontrastin, vasteajan ja ties minkä arvoja tarjolla. Kyllä siihen pari nörtintapaistakin tarvitsi myyjän tulkiksi! Katseltiin ja pohdittiin ja lopulta valittiin.

Ei nyt mitään huippumallia sentään. Mutta ei nyt halvintakaan. Kokoa on se 42", ei mikään HD ready vaan full-HD saman tien – ei sikäli, että sillä vielä mitään tehtäisiin, mutta BlueRay tulee, oletko valmis – 100Hz virkistystaajuudella ja kaikkee. Perustelkkari oikeasti, perusliitännöillä ja digivirittimillä. Mutta kyllä se vaan hienolta ja varustellulta tuntuu entiseen 29" putkimöhköön verrattuna – joka sekin kuitenkin aikansa perustelkuista sitä top-luokkaa.

Nyt se telkkari on myös viimein poissa olkkarista ja perähuoneessa, siellä mihin alun alkaen suunnittelinkin television katselun tässä talossa. Meillä on telkkariton olkkari, jipii :)

Äidin ja tyttären vaatteet
Viime torstaina oltiin kaupoissa edellisen kerran. Silloin piti ostaa leivontatarvitkkeita ja jotain muutakin, ja esikoiselle saada tennarit ("onhan sulla noi lenkkarit ja ne toiset!" "mutta kun tennarit on niin paljon mageemmat, isojen kengät" "no, katotaan nyt sit jos sattuu tuolta paikallisista kaupoista löytymään sopivat, ehkä ne voi sit ostaa"). Ja kas kun tuolta K-Kengästä löytyi sopivat matalavartiset perus-tennari ja nilkkavartiset karvavuoriset tennarit (jotka on kuulemma noista ne coolimmat) – kokoa 36! Kohtahan tytär alkaa lainailla äitin kenkiä, kokoa 38…

Vaatteita tuo on jo alkanut lainailla… Lauantaina ei löydetty (koska se oli pyykissä) tyttären omaa halter-neck toppia (joka oli helppo riisua alakautta hiustenlaiton jälkeen), joten typy lainasi minun. Eikä se edes näyttänyt liian isolta. Tänään tytär oli koulussa minun Ratkaisija-paidassani – oli vetänyt sen päälleen luullen omakseen ja huomannut printit vasta kun paita (ja juu, ihan istuva) oli jo päällä. Harmi vaan ettei paita koulussa oikein täyttänyt tarkoitustaan firman mainostajana ja tunnetuksi tekijänä ;)

Olen minä toisaalta työntänyt itsekin jo tyttären kaappiin omia vaatteitani. Pari kuivurissa kutistunutta kollaripusakkaa ihan tarkoituksella ja sukkia vähän vähemmän tarkoituksella. En nimittäin enää aikoihin ole erottanut omiani esikoisen sukista (enkä kyllä toisaalta myöskään tytärten sukkia toisistaan ja nyt pakkaa sekoittaa vielä miehenkin nilkkasukat). 

Ja mistäs sitä tietää, vaikka jonain päivänä minä lainaisin vuorostani tyttäreltä ratsastuskypärää, sillä totesin meidän hattukoon samaksi.

Stoned?
Tänään kotimatkalla ajoin vähän aikaa sellaisen prätkän perässä, jonka kuskilla oli päällään takki, jonka selässä luki "Get stoned and stay stoned". Ja jalassa prätkämiehellä oli pelkät flip-flopit. Siinä saa melkein ollakin stoned, että sellaisissa lähtee moottoripyörällä liikkeelle!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.