Onhan siitä ollut ennenkin täällä puhetta, tästä ei niin kamalan kauan aikaa sitten löytyneestä turhamaisuudestani. Well, it kicked in again. Check out the booths at the fair:

 

Paitsi että viilailin vähän spaceni sisältöä ja asettelua, sain samalla myös spreen laittaa vähän niitä muita sivujani taas nätimmiksi. Eihän siitä nyt ole kuin ehkä kaksi vuotta kun viimeksi laitoin sivustoni ihan kokonaan uudelle alustalle. Se ei kuitenkaan edes silloin ihan täysin vastannut mieltymyksiäni, mutten oikein tiennyt mitä siitä puuttui. Nyt yhtäkkiä tiesin. Sieltä puuttui rosa. Nyt sivut näyttävät ainakin minusta hyviltä. Niin, ja tulihan sitä sisältöäkin vähän uusittua, vähän sellaista mistä tykkään -asiaa. Vanity, vanity.

 

Tähän asti olen myös pitänyt sen sivuston erillään pähkinöistäni (tai no, sieltä on linkki tänne, mutta täältä ei ole ollut linkkiä sinne) jostain aikoinaan oikein hyvältä tuntuneesta syystä, jota en vain enää edes muista. Joten broadcastasin viimeinkin sivustoni täälläkin. Saa siis katsoa. Susie = Sanna.

 

Eilen illalla tanssitunnin jälkeen istuin pukuhuoneessa vetämässä sukkahousuja jalkaan, kun yhtäkkiä huomasin nauravani ääneen. Virnistäen sanoin (olen jo kauan sitten lakannut nolostumasta sen paremmin siitä, että saatan puhua itsekseni kuin siitäkään että saatan myös nauraa ääneen ihan itsekseni), että älkää minusta välittäkö, minulla on tässä vähän oma-kiva-jeejee, mutta sitten kerroin heillekin, mikä minua siinä nauratti:

 

Toissapäivänä kirjoitin alakuloni keskeltä, että shoppailu olisi hyvä lääke, mutta että onneksi siihen ei ole aikaa, sillä tyhjentäisin puoli Jumboa, jos sinne pääsisin. Noh, näin olisi varmastikin käynytkin. Sillä eilen en enää ollut edes masennuksissani ja silti kolmen vartin Prisma-reissulta (tarkoitus oli vain ostaa synttärilahjoja lasten kavereille; niitä kaverisynttäreitä on tulossa miljoona, osa jopa päällekkäin…) tarttui mukaan kahdet kengät ja kaksi puseroa! Ihan niinkuin olisin tarvinnut niitä…

 

Marikan sivuilta löysin valokuva-albumin, jossa on kuvia hänen turhamaisesta piirteestään: kengistä. Minulla on sama piirre. Rakastan kenkiä. Ja nyttemmin tämän turhamaisuuteni kanssa nimenomaan mustia korollisia kenkiä. Tyylikkäitä korkokenkiä. Ja saapikkaita, nyt kun sellaiset pääsääntöisesti menevät jopa minun pohkeisiini. Eiliset ostokseni näyttävät tältä:

 

 

Ja ennestään vanityshoe-osastoltani löytyy mm. tällaista:

 
 

 

 

Kenkiähän pitää olla joka asuun, säähän ja lähtöön sopivat, nuh?

 

Puseroitakin tosiaan tarttui eiliseltä ostosreissulta mukaan kaksi. Toinen ihan vaan musta perustoppi, toinen tosi magee isonapillinen hauskasti leikattu musta college-takki. Olen aina pitänyt klassisen tyylikkäistä vaatteista, mutta nyt viime aikoina olen alkanut kaivata vaatteiltani jotain pientä erikoista. Ei siis ihan perusvaatetta, vaan sellaista missä on jotain vähän erilaista. Kiva leikkaus, pieniä yksityiskohtia. Ei mitään flashyä, mutta jotain trendikästä.

 

No oikeesti! Kenkien kuvia blogissa… Enkä edes tyytynyt laittamaan niitä sellaisinaan, vaan piti korvata lattian pölyt ja epämääräiset taustat pinkillä. Tosin perfektionisti minussa joutui tässä kohdin antamaan hieman periksi – ei oikeasti ollut aikaa viilata niitä kuvia viimosen päälle; niissä harmillisesti näkyy rosoreunaisuus

 

Voisihan tähän luetella sitten vielä syksyn aikana uudistuneet meikkini ja sen, että yleensäkin meikkaan melkein aina töihin ainakin (ennen en läheskään aina vaivautunut). Ja sen, että mietin vaatevalintani jo edellisenä iltana sen sijaan, että vain nykäisisin jotain päälleni aamulla. Ja sen, että tarkistan aina lähtiessäni, että ulkoasuni on viimeistelty ja huoliteltu, takkia ja kenkiä myöten. Syksyllä ostetun uuden käsilaukun. Ja upouudet kuvani pähkinöissä, nettisivuillani ja naamakirjassa.

 

Ja monen monta muuta pikkuista juttua. Mutta eipä niitä nyt enää kukaan halua lukea kuitenkaan, joten eiköhän tämä riitä tällä kertaa vanity-osastolta. Susie kiittää huomiosta ja palaa järkevämpiin asioihin ensi kerralla 😉