Tiedättekö sen tunteen? Kun on sellainen olo, että ihan kaikki ei ole täysin ok, mutta ei oikein pysty pin-pointaamaan mikä.

 

Minulla on nyt sellainen olo. Oikeastaan minulla on aina silloin tällöin sellainen olo. Ehkä se johtuu siitä, että muistini käy jatkuvasti ylikierroksilla pyrkiessään pitämään järjestyksessä asiakkaiden asiat, sen missä minä itse minäkin hetkenä olen, kotiasiat ja kaiken muun. Kun se ei tunnu johtuvan siitä ilmeisestä harmista, joka minua myös vaivaa, kun olen jatkuvasti flunssassa enkä vieläkään voi mennä tanssitunneille. Se on erilainen tunne.

 

Pelkäänkö unohtavani jotain? Pelkäänkö, etten eräänä aamuna olekaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Pelkäänkö tekeväni jonkin suuren virheen? Tänään muuten melkein päästin suustani toisen asiakkaan nimen toisille puhuessani. Se ei olisi sinänsä ollut mikään maailman vakavin asia, mutta salassapitovelvollisuuteni puitteissa (kyllä, se ulottuu niin pitkälle tietyillä asiakkailla, ettei toiselle asiakkaalle saa edes kertoa yhteyksistäni sinne) se olisi ollut aika paha. Ja siitä olisi riittänyt taas märehdittävää toviksi 😉

 

Ehkä se tunne johtuu siitä, että meillä on keskeneräinen projekti, kotona. Me ei vieläkään olla tehty pitävää päätöstä siitä, aletaanko rakentaa vai ei. Tonttihan saatiin, nyt pitäisi siis päättää lunastetaanko se vai ei. Ja minulla on aina levoton olo niin kauan kuin asiat on auki.

 

Ehkä se tunne johtuu eräästä ärsyttävästä sähköpostista jonka juuri sain.

 

Tai ehkä minun vain pitäisi mennä nukkumaan.