Jään yli Seurasaareen

Lisää UltraBrata otsikointiin. Enkä edes ole kuunnellut sitä aikapäiviin! Mutta näemmä on vaan biisejä, jotka putkahtelee päähän tietyissä tilanteissa jostain kaukaa. Esimerkiksi kun matkaa jään yli Seurasaareen. En tosin hiihtänyt sinne. Jäin tänään oikein miettimään, että ainoa muistikuvani taivaltamisesta Munkan jäillä on oikeasti se kerta, kun mentiin jään yli Seurasaareen, olin ehkä neljän? ja vedettiin kaverini kanssa äitiäni pulkassa sen minkä jaksettiin. Jotenkin voisin kuvitella, että olisin sinne joskus hiihtänytkin faijan kanssa, mutten muista yhtään. En edes sitä että Munkan ympäristön meri olisi ollut kunnolla jäässä enää koskaan sen jälkeen ennen kuin nyt :D Vaikka kai se on ollut.

Tänä viikonloppuna on paistanut ihana keväinen aurinko, houkutellen ulkoilemaan. Eilisen olin silti luuseri nyhjäten sisällä koko päivän koneella, lukien, telkkua katsellen. Laittaen vähän ruokaa ja jutellen ystävän kanssa. Ja vaahtokylvyssä makoillen. Tuolla Munkan kodissani on nimittäin kylpyamme ja eilen kun iltapäivästä viimein pääsin suihkuun asti, sain päähäni laskea itselleni vaahtokylvyn pitkästä aikaa. Viimeksi taisin nautiskella moisesta isoäidin tykönä vajaat kolme vuotta sitten. Vaahtokylpy oli rentouttava :) Etenkin kun sen kruunasi lasillisella valkkaria.
Tänään ryhdistäydyin ja lähdin puolen päivän tienoilla ystävän kanssa kävelemään kohti Munkan rantaa, jäätä pitkin Kuusisaaren sillalle, tien yli ja jäätä pitkin Seurasaareen, sieltä jäätä pitkin takaisin Munkkaan, kartanon ohi Tammitielle, Härkähaan ja Paltsin poikki, takaisin Konnariin eikun Munkinpuistoon ja kotiin. Aurinko paistoi välillä pilvien lomasta tai pienen pilviharson takaa, välillä ihan suoraan. Se lämmittää jo aivan ihanasti! Kevät on täällä, kohta nuo lumimassat sulavat. Nyt jo jään pinnalla lumi oli paikoin loskaista auringon lämmön voimasta.
Ja tietenkin minulla oli kamera mukana. Aurinkolasit uupuivat, silmät vuotivat ja päällä oli liikaa vaatetta auringon ja ripeän kävelytahdin lämmittäessä. Mutta kävelylenkki oli mahtava. Kotona Munkassa, lapsuuden ja nuoruuden maisemissa, olkoonkin lumen vallassa. Kaunistahan siellä on talvellakin. Ja hurjan paljon ihmisiä liikkeellä! Tuo upea kevätsää oli houkutellut vissiin puoli Munkinseutua ulkoilemaan. Lapset laskivat mäkiä ja perheillä oli mukana eväitä ja lämmintä mehua. Jäälle oli tehty retkiluistelurata ja siinä luisteli niin isoja kuin pieniä ihmisiä ihan normiluistimillakin.
Sitä kaikkea touhua oli kiva katsella samalla kun pisteli menemään jäätä pitkin ystävän kanssa jutustellen ja välillä pysähtyen ottamaan kuvia maisemista. Hetken aikaa tämä jotenkin nyt niin omituinen elämäni tuntui jopa normaalilta, mukavalta. Oli hyvä olla. Ja mietin, että jos ensi lauantaina on hyvä sää, voisin tuoda tytöt luistelemaan siihen Munkan edustalle jäälle. Se olisi uusi kokemus itsellenikin, luistella meren jäällä. 
 
 
 
 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.