Säätietoja kun katsoo, näyttää tämä meidän kesä aika epätoivoiselta. Sateista, kylmää, kylmää, puolipilvistä, sateista… Mutsikin kanarialta soitellessaan kyseli, pitääkö hänen hommata toppahousut, kun tulee ulkomaille Suomeen. Ei ehkä pahitteeksi… Aika ankeeta. Toissailtana kirjoittelin facebook-statukseeni, että luulin syksyn alkavan syyskuussa eikä kesäkuussa. Duunikaveri kommentoi siihen hauskasti, ettei tässä lama-Suomessa nyt ollut varaa kuin neljän päivän kesään, ens vuonna sitten uudestaan. Mutta voiko muka oikeasti mennä kesä vielä huonommaksi kuin viime vuonna?

Juuti nyt ei todellakaan näytä kovin lupaavalta. Ulkona on pilvistä, maa on märkä yön sateista ja lämpömittari tuossa mökin terassilla näyttää kuutta astetta lämmintä. Ja on kesäkuun 6. päivä. Jos vaikka huomenna olisi jo 7 astetta ja maanantaina 8 astetta? Olisi sitten helteet taas kesäkuun loppuun mennessä. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamatokin.

Tytöt on olleet mökillä nyt viikon verran mumminsa ja parin serkkunsa kanssa. Tultiin eilen illalla miehen kanssa tänne viettämään viikonloppua yhdessä lasten kanssa. Täällä on tällainen noin 30neliön tupa, ainoa paikka, missä päivällä viitsii olla sisällä, kun kaikki muut tilat on ensisijaisesti nukkumamestoja. Eilinen kylmä ja sateinen päivä oli kuulemma ensimmäinen päivä, kun ei lapsetkaan olleet ulkona oikeastaan ollenkaan, kun jatkuvasti vaan satoi. Käy anopin hermot vähän sääliksi, kun tietää, millaiseksi meno muuttuu, jos muksut kyllästyy…

Nukutaan täällä miehen kanssa sellaisessa pienessä nukkuma-aitassa, jossa ei ole kiinteitä sähköjä. Se oli illalla aika kylmä – mutta on onneksi niin pikkuinen tila, että kun mies veti sinne roikalla sähköt ja patterin päälle, oli siellä tunnin kuluttua jo ihan kohtuullisen lämmin nukkumiseen. Kun vielä veti lisäpeiton päälle ja käpertyi lähekkäin nukkumaan, pärjäsi ihan hyvin. Ja nukuttiinkin joku 11 tuntia ihan keposeen, palelematta.

Tuli silti illalla mieleen pari elämäni ehkä kylmintä yötä. Toinen Norjassa, missä jouduttiin leiriytymään ennenaikaisesti kun tunneli oli katkaistu huoltotöiden takia. Nukuttiin leirintäalueella pienessä mökissä, jossa oli varusteena kyllä jääkaappi, muttei peittoja eikä lämmitystä. Sellaiset olisi saanut respasta vuokrata, mutta ajateltiin pärjäävämme lakanoilla, olihan kuitenkin kesä. Mutta hah! Yö oli melkoisen viileä ja hytistiin siellä lakanoiden välissä ja jossain vaiheessa lakkasi läheisyyskin lämmittämästä, kun kummallakin oli vaan niin kylmä!

Toinen mieleen jäänyt paleltu yö on täältä mökiltä, kun täällä oli väkeä enemmän kuin nukkumapaikkoja (miehellä on melkoisen monta sisarusta) ja nukuttiin miehen kanssa sisseinä tuossa pihalla teltassa – sekin ajalla ennen lapsia. Minulla oli päälläni verkkaripuku ja makuupussin päällä oli peitto, mutta nenäni oli koko yön kohmeessa ja palelin muutenkin. Ehkä minulla oli vähän liikaakin päälläni ja ylläpidin kylmää sillä, mene ja tiedä. Niin tai näin, ei olla sen koommin nukuttu teltassa miehen kanssa. Ja reissuissa preferoidaan oikeita hotelleja.

Mutta mökillä ei ole hotellia. Onneksi kuitenkin lämmitettäviä mökkejä, ei täällä sisätiloissa tarvitse palella 🙂 Ulkona on sitten toinen juttu, siihen kun ei oikein itse voi vaikuttaa. Jos on 6 astetta lämmintä, sitten on. Eikä siihen lämppärit auta. Anoppi juuri sanoi, ettei Helsingissä ole 60 vuoteen ollut näin kylmä – kai se sama koskee paljolti muutakin Suomea. Lapissa on satanut lisää lunta ja Oulussakin räntää. 

Kävin hetki sitten tuolla ulkona napsimassa muutaman valokuvan; sormikkaathan sitä pitäisi kädessä olla ja pilkkihaalari päällä. Sormet on vieläkin vähän kohmeessa, vaikka lämmittelen niitä välillä tuon kahvimukini kanssa.

Ilmaston lämpeneminen? Ja pah!