Ei pitäisi olla niin kamalan hyväntahtoinen eihän? Ei sillä, koneiden kanssa on toisinaan ihan hauska säätää, siis ihan sitä asennuspuuhaa, mutta rajansa kaikella ja noiden wanhojen windowsien kanssa se raja tulee aika pian vastaan…

 

Kaikki siis alkoi siitä, kun kuulin, että lasteni päiväkodissa olisi kovasti tarvetta saada uusi pelikone muksuille. Noh, meillä lähti koneita vaihtoon duunissa, joten plokkasin sieltä yhden päiväkotia varten. Mies sai niinikään omalta työpaikaltaan poistuvan näytön. Paketti valmis, jee, vain käyttis puuttuu. Sitä kun ei tule päiväkodille kunnalta, kun kyse on lahjoituskoneesta. Se on oman onnensa nojassa.

 

No, onhan meillä noita käyttiksiä antaa. Valitaan pakasta: saiskos olla win95, 98 vai ME? Xp:stä ei ole lisenssiä luovuttaa, hyvä kun omiin tarpeisiin riittää laillisia versioita. Arvotaan pienin paha, siispä koneeseen winME. Sitten etsitään netistä uusi näytönohjain (kunhan on saatu tavattua kloonikoneen näytönohjainkortin valmistaja). Jee, jo näyttää paremmalta!

 

Mutta mitä kummaa, koneen kokoonpano näyttää, ettei siellä olisi äänikorttia? Ihan varmaan on? Vai mikä se keltainen mötikkä siellä emoon integroituna muka on? Juu-u. Tarkempi tutkimus osoittaa, että äänikorttipa hyvinkin. Sille siis ajuria. Kunhan ensin selvitetään, kuka on emolevyn valmistaja. Ja vielä irtokajarit koneeseen kiinni, sillä itegroitua sellaista ei koneesta löydy hakemallakaan!

 

Kiva kiva, kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Säädetäänpä vielä vähän näytön virkistystaajuutta, ettei se välky. Beep beep – bad move!!! Sammutetaan kone, mutta mitä nyt?! Blue screen ja virhekoodi, joka kevyen googletuksen jälkeen selviää näytönohjaimeen liittyväksi. Eikä onnistu korjaaminen sen paremmin vikasietotilassa kuin ilmankaan.

 

Muisti palailee pätkittäin. Lievä deja vu -kokemus. Been here, done this. Miten olis, jos kokeilis win95:ttä sittenkin, se voisi pelien kannalta olla kivempi muutenkin? Joo… Win95 ei halua buutata cd:ltä. Pienellä kaivamisella kätköistä löytyy asennuskorppu. Mutta eipä se kysele osoiointia, joten kokeillaan korvata vaan kaikki. Hyvin menee, kunnes ei enää menekään. Beep beep – bad move!

 

WinME takaisin, kiitos! Mutta eipä se halua korjata asennusta, tyhjää pitää olla. Eikä onnistukaan enää osiointi cd:ltä, pienellä kaivamisella löytyy sentään varastoista me:llekin tehty asennuskorppu. Ja pienellä säätämisellä päästään jopa dosiin ja ajamaan osiointi korpun avulla ja saadaan winME puhtaalle pöydälle uudestaan. Sitten eikun ajurit uusiksi näytölle ja äänikortille ja taas pelittää. Toivon. Toivon. Toivon.

 

Kun vaan vielä saan duunista biosin salasanan (thanks vaan kun sellainen on jätetty käyttöön!!!) niin ehkäpä saadaan vielä kone buuttaamaan suoraan kiintolevyltä eikä yrittämään ensin cd-asemaa, ja sammumaankin oikein (ettei se sitten aina buutin yhteydessä aja sitä scandiskiä)  – nyt kun windows sammuu, ei sammukaan kiintolevy, mutta muistaakseni sen saa säädettyä biosista jotenkin. Muistaakseni.

 

Kaikkeen sitä itsensä lykkää. En enää ikinä osta yhtään käytettyä konetta mistään enkä ainakaan kenellekään muulle, jos ei ne itse hommaa käyttiksiään ja asenna niitä! Saas kattoo, tuleeko tuosta peliä, jos ei jostain revitä xp:tä On se sentään windowsien aatelia.