***Varoitus, sisältää spoilerin kaikille lauantaina synttäreille tuleville***

 

Se olis ollu niinku leipo-päivä tänään. Töiden jälkeen pistin tuulemaan ja nyt on jääkaapissa haamukakku (miinus kuorrutus) ja terassilla kaksi mansikkaista juustokakkua odottamassa mansikkapäällistä. Pakastimessa on viikko sitten leivottuja pullia ja kaapit pullistelevat kaikkea muuta tarjottavaa. Tomorrow may very well come! Homma on hanskassa.

 

Leipominen on ihan hauskaa puuhaa. Ruuanlaittokin on, jos sen tekee kunnolla. Kumpaankin pitäisi vaan olla kunnolla aikaa. Keittiössä puuhailu ja herkkujen tekeminen ovat mitä mainiointa aivojen nollausta. Työasioista, that is. Aivot saavat muuta tekemistä, työasiat jäävät taka-alalle. Tai no, joskus alitajunta kyllä työstää niitä itsekseen, mikä on ihan hyvä sekin joskus.

 

Tänäänkin oli ihan jees saada ajatukset irti töistä. Jäin taas märehtimään typerää insidenttiä, jossa joku veti vähän hernettä nenään jostain mitä tein, kun ei hänen mielestään olisi pitänyt – ja minulle jäi kurja olo, kuin olisin tehnyt jotain väärin. Vaikka en minä oikeesti, siis tehnyt mitään väärin. Omat hommat oli hanskassa, tein vähän muuta toimenkuvaani kuulumatontakin (ihan työasiaa kuitenkin) siinä sivussa.

 

Siis, leivoin huomisia synttäreitä varten ja join siinä ohessa yhden sidukan. Siideri on ehdoton leivontajuoma – leipoessa tulee kuuma ja jano ja siideri vie janon ihanasti. Ja niin siinä touhutessa onnistuin kuin onnistuinkin nollaamaan aivoni niin mukavasti, että herneet unohtui ja oma olo on taas hyvä.