Jos jotain Lissabonista

Välillä tuntui, ettei matkamme syntynyt onnellisten tähtien alla. Lentojen varaus oli ihan fiasko: syystä, jota en kyennyt ymmärtämään, täyttyivät lennot sellaista vauhtia, että pari kuukautta ennen aiottua matkaa, olivat liki kaikki järjelliset (hinnan, lähtöajan, matka-ajan ja välilaskukentän suhteen) lennot täynnä. Kalliiden lentojen menolento oli suora aamulento, oikein hyvä. Paluulento lähti viideltä. Jaiks! Pari päivää ennen

Keveämpää elämää

Tiesittehän ystävät hyvät, että painonpudotus ja painonhallinta EI tarkoita mautonta ruokaa ja epätyydyttävää syömistä. Se tarkoittaa pienempiä annoksia ja ravintoarvoiltaan hyvin valittuja aineksia. Viimeisen 3kk aikana olen pudottanut n. 15kg, syömällä *hyvin*. Hyvin syöminen ei tarkoita mättöä ja runsaita annoksia vaan terveellisiä ja ravinteikkaita ruokia. Kananrintaa, kalaa, parsakaalia, kukkakaalia, papuja, ruusukaalia, pinaattia, sieniä, kananmunia, tuoreita

Kurpitsavaunuja ja transformereita

“Kuulepas, annahan se transformeri tänne. Sinä olet tyttö, menepä tuonne leikkimään barbeilla toisten tyttöjen kanssa”, ohjasi varahoidon hoitotäti esikoistani tämän ollessa kahden vanha. Lapsi katsoi hoitajaa hämmentyneenä, muttei uskaltanut vieraalle aikuiselle sanoa vastaan vaan kiltisti siirtyi barbien pariin, vaikka mieli halasi leikkimään poikien kanssa transformereilla ja sisällä itketti. Vieläkö joku kehtaa sanoa, ettei sukupuolineutraalista kasvatuksesta

Köyhät ja sairaat

Leipäjono rumentaa katukuvaa, joten se pitäisi saada lakaistua pois silmistä. Suomessahan ei ole köyhyyttä, sillä yhteiskunta pitää kaikista huolen. Leipäjono on ikävä muistutus siitä, että yhteiskunnan huolenpito ei riitä kaikille päivittäiseen elämiseen ainakaan pääkaupunkiseudulla, missä eläminen on kallista. Pois silmistä, pois mielestä siis! Avuntarvetta ei kukaan voi eikä edes yritä kiistää, mutta hallituksen epistolan mukaisesti