Tai oikeastaan rapsahtaa tuossa noin puoli kuuden aikaan taas vuodella eteenpäin. 33, ihan hauskan näköinen lukema.

 

Viime perjantaina siellä häissä serkunserkku kertoi jostakin perheestä, jossa lapset myyvät ja ostavat ikävuosia toisiltaan, joten kukaan ulkopuolinen ei lopulta pysy mukana siinä, minkä ikäisiä he oikeasti ovat. Silloin siinä jo äitini myi tämän serkuserkun 8vuotiaalle tyttärelle kymmenen vuotta omista vuosistaan pois ja muutkin me pohdittiin, että oliskos tässä iässä myytävää vaiko ehkä ostettavaa. Jouduin toteamaan, etten oikeasti koe tarvetta kumpaakaan suuntaan. Iälläni ei lopultakaan ole merkitystä. Vain sillä mitä olen, on. Huolimatta siitä, että aina välillä se ikä järkyttääkin 😉

 

En siis täytä 25 edelleenkään. En ole vielä tähän mennessä kokenut suurtakaan tarvetta peitellä todellista ikääni. Kannan vuoteni ylpeydellä, toivottavasti aina.

 

Hauskaksi tämän synttärini tekee se, että on jälleen perjantai, eikä mikä tahansa perjantai vaan 13. päivä. Perjantaina olen myös syntynyt ja kun kaverit uhkasivat asiasta kiusata, opettivat vanhempani minulle, että perjantai 13. päivä on minulle onnenpäivä, koska olen silloin syntynyt. Joten tänään on onnenpäiväni 🙂 Ja aika onnekasta se onkin, että firma päätti järkätä kesäbileet juuri tälle päivälle – saan siis ihan duunin puolesta kunnon synttärikemut 😀

 

Niitä tässä odotellessa:)

Maistraattiin on tänään sitten tehty merkintä, että meidän perhe on kesäkuun viimeisestä päivästä alkaen virallisesti VVA – Vailla Vakituista Asuntoa. Koditon lapsiperhe-parka 😀 Jostain syystä se kolahtaa taas kieroutuneeseen huumorintajuuni, ehkä ihan jo siksi, ettei tila ole oikeasti vakava, vaikka sitä ympäröivät olosuhteet kokolailla ahdistavia ovatkin. Onhan meillä kuitenkin monen sadan tuhannen euron talo tuolla, ei sitä nyt ihan silleen kodittomuudeksi voi kutsua, vaikkei siellä juuri nyt voikaan asua 😛

 

Asunnoton voin siis virallisesti ottaen olla, mutten työtön, toimeton tai muutenkaan elämätön. Töissä riittää mielenkiintoista hommaa – vaikkei joka päivä asiakastyössä olisikaan kiinni, ei toimetonta hetkeä ole jollei sellaista itse itselleen järjestä 😉 Juuri nyt on erään Microsoft-hässäkän päivitykset (oikeasti sen kanssa palaa välillä hihat – miksei asioita voi tuoda kerralla valmiina markkinoille sen sijaan, että näin etunenäkulkijana joutuu sitten asentelemaan beta-versioita ja niiden päivityksiä koneelleen kuukauden välein) ja muutamankin ammattiaiheisen blogin lukeminen meneillään (tässä oman läpinän kirjoittelun lomassa 😀 ).

 

Lisäksi on taas tätä menoa edessä – on se kumma, ettei vaan ole mahdollista olla paikallaan edes jonain viikonloppuna! Nytkin tämä ravaaminen alkaa jo tänään, leffailtaa ystävien kanssa olis luvassa. Huomenna firman bileitä, lauantain mökille lapsia hakemaan, sunnuntaina mutsin kautta kotiin. Ja sitten onkin jo uusi työviikko… Milloin minä oikein nukun?

 

Tässä Silverlight-paketin latautuessa yksi meemi, jonka Maria poimi irc-galleriasta. Koska Maria jo otti sen "uhriksi" siskoni, teen minä sen molemmista tyttäristäni:

Esikoinen {m} ja tosikoinen {j}

1. Mikä näistä ihanista luomakunnan eläimistä kuvaa HÄNTÄ parhaiten?

{ } SAMMAKKO, koska hänellä on yhtä hempeät mulkosilmät ja hän kurnuttelee välillä seksikkäästi.
{j} GEPARDI, koska hän juoksee tuulennopeasti minua karkuun aina, kun näkee minun lähestyvän itseään.
{ } SORSA – koska hän tykkää pullasta ja vaappuu söpösti kävellessään.
{ } PUPU, koska hän on yhtä pörröinen ja loikkii mielellään sinne tänne.
{ } PAHKASIKA, koska hän röhkii nauraessaan ja tonkii maata.
{m} YKSISARVINEN, koska hän on yhtä mystinen ja viaton.
{ } KASTEMATO, koska hän on hyvin maanläheinen ja tykkää möyriä mullassa.
{ } DELFIINI, koska hän on yhtä hyväntuulinen ja hymyilee paljon.
{ } KOLIBRI, koska hän on yhtä värikäs ja tykkää kukista.
{ } PANDA, koska hänellä on yleensä silmä(t) mustana joko meikistä tai sitten hän on saanut turpaansa.

2. Mitä näistä HÄNEN päällään useimmiten näkee?

{ } Herkät henkselit
{ } Seksikkäät saappaat
{m} Villit villahousut
{ } Fantastiset farkut
{ } Nuorekkaan nahkatakin
{ } Kuuman kauluspaidan
{j} Hienostuneen hameen
{ } Jännittävän jätesäkin
{ } Coolin cowboy-hatun
{ } Räikeät rintsikat

3. Miten kuvailisit HÄNEN hiuskuontaloaan?

{m} Suloisesti sekaisin
{ } Täitä täynnä
{ } Ihq irokeesi
{ } Melko kalju
{ } Pitkät ja silkkiset
{ } Pitkät ja rasvaiset
{j} Lyhyet ja tyylikkäät
{ } Lyhyet ja vähemmän tyylikkäät
{ } Täynnä geeliä/lakkaa/jotain mömmöä
{ } Väri ja pituus vaihtuu lähes päivittäin

4. Himoitsetko HÄNTÄ?

{ } No ehkä vähä.
{ } No ehkä paljo.
{ } No ehkä en yhtään.
{ } Joka ainoa aamu, päivä, ilta, yö, iltapäivä, aamupäivä, aamuilta ja iltayö.
{ } En uskalla.
{ } Mitä on himo?
{m+j} Pervo kysymys.
{ } Kiellän moisen epäpyhän tunteen
{ } Totta Helvetissä!
{ } No nyt alko kyllä himottaan.

5. Millainen on HÄNEN hymynsä?

{ } Outo irvistys.
{m+j} Liian suloinen kestettäväksi.
{ } Grau, seksikäs!
{ } Se mitään hymyile.
{ } Aika karu.
{ } Semmonen söpö tuituitui.
{ } Vallan hurmaava.
{ } Pökerryttävä.
{ } Pelottava.
{ } Irstas.

6. Onko HÄN ns. pahis vai hyvis?

{ } Tarvittaessa kumpaakin.
{ } PAHA!
{ } Itse hyvyys.
{ } Hyvin paha.
{ } Pahasti hyvä.
{ } Välimuoto.
{ } Itse saatana.
{m} Kunnon kansalainen.
{ } Ammattirikollinen.
{j} Ei siitä ota Erkkikään selvää.

7. Seitsemästä kääpiöstä HÄN muistuttaisi eniten..

{ } UJOa, koska hän on ujo, hiljainen ja punasteleva.
{m} VIISASta, koska hän on hurjan fiksu ja tykkää päteä.
{ } NUHANENÄä, koska hänellä tuntuu olevan usein/jatkuva nuha/siitepölyallergia.
{j} VILKASta, koska hän ei juurikaan puhu tai viihdy hetkeäkään paikoillaan.
{ } JÖRÖä, koska hän on yhtä pahantuulinen ja äreä.
{ } LYSTIKÄStä, koska.. Noh, hän on yhtä lystikäs.
{ } UNELIASta, koska hänellä on yhtä hyvät unenlahjat ja häntä väsyttää aina.

8. Onko HÄN älykäs?

{ } Ei ihan.
{ } Älykäs? Hän on NERO!
{ } Hänellä täytyy olla tavallista alhaisempi älykkyysosamäärä.
{m+j} Joskus.
{ } Ei ainakaan yhtä älykäs kuin MINÄ
{ } Ainakin älykkämpi kuin MINÄ
{ } Mitä on älykkyys?
{ } Tyhmä kuin saapas. Itse asiassa tyhmempi.
{ } Ei ainakaan niiden juttujen perusteella, mitä se suustansa päästelee..

9. Millaiset silmät HÄNELLÄ on?

{ } Kierot.
{m} Bambisilmät!
{ } Vauhkot.
{ } Ystävälliset.
{ } Niissä on hullun kiilto.
{j} Viekkaat.
{ } Hän on kyklooppi, joten hänellä on vain yksi silmä, mutta se on ISO.
{ } Vinot kuten japanilaisilla.
{ } Hänellä ei ole silmiä.

10. Mihin ammattiin HÄN sopisi täydellisesti?

{ } Lääkäriksi, koska hänellä on parantava kosketus.
{ } Kassialmaksi, koska hänellä on aina ihan helkutisti kaiken maailman pusseja ja kasseja mukana.
{ } Salaiseksi agentiksi, koska hän on yhtä iso mysteeri ja uhkarohkea.
{j} Klovniksi, koska hän on pelle.
{ } Jumalaksi, koska hän haluaa hallita maailmaa.
{ } Saatanaksi, koska hän haluaa syöstä ihmiset turmioon.
{ } Taskuvarkaaksi, koska hänellä on pakkomielle varasteluun.
{m} Asianajajaksi, koskä hän on niin fiksu ja sujuvasanainen.

Nyt tulee 10 Mikä HÄN olisi-kysymystä (ja yritäpä vastata näihin ihan oikeasti, äläkä vain pistä tylsästi ja mielikuvituksettomasti: "En tiedä")

1. Mikä kukka HÄN olisi?
à m: ruusu (unelmoiva ja herkkä), j: oleanteri (vahva, mutta kaunis) 

2. Entäpä taruolento?
à taruolento? en minä tiedä mistään taruolennoista mitään! onko winxit taruolentoja?

3. Vuodenaika?
à m: syksy, j: kevät (juu, onhan nuo syntymävuodenajatkin, mutta jotenkin istuvat neiteihin muutenkin)

4. Tunnetila?
à m: mietteliäs, j: vallaton (onko ne tunnetiloja? kyllä kai ne sellasestakin menee…)

5. Mikä väri HÄN selvästi olisi?
à m: turkoosi, j: pinkki

– 6. Entäpä elokuvagenre?
à  m: draama, j: toimintakomedia

7. Millainen sää hän olisi?
à m: puolipilvinen ja leuto j: pyörremyrsky 

8. Kuka kuuluisuus?
à m: catherine zeta-jones, j: madonna

9. Maisema?
à m: kangasmetsä, j: järvenranta

10. Televisio-ohjelma?
à m: puuma, j: huvitutti

Siis miten tää olikin niin vaikeeta? Ja yllättäen valtaosin vaikeampaa oli keksiä määritelmät esikoisesta kuin tosikoisesta. Aika hassua, luulisi, että olisi toisinpäin, kun esikoinen on kuitenkin ollut elämässäni 2,5vuotta pitempään… Joko se johtuu tosikoisen räväkkyydestä, että on helpompi saada kiinni mielleyhtymistä tai sitten siitä, että esikoinen on ekaluokka-vuotensa aikana kasvanut kovasti isoksi, eikä äiti enää ihan pysy messissä.

Pohdin tuolla mariskoolejani ja aaltokippojani, kahvimukejani ja pupulautasiani tiskatessani, että taidan olla vähän drama-queen (mikä on nähty ennenkin 😉 ). Se vaan on tämä italialainen vereni. Eikun… eihän minussa mitään italialaista verta ole! Nooh, ehkä sitä tarttui mutsiin sen italianvuotensa aikana 😉 Sellainen italialainen temperamentti kun minulla nyt kuitenkin on, joka saa reagoimaan kaikkeen aikamoisella fortella. Ja sitten vielä ilmaisen itseäni vähän ylidramaattisesti 😀

 

Sitäkin mietin siinä tiskatessani mariskooli kädessäni, että kun koti on turvallinen asia, niin kun sitä ei silleen oikeasti ole, silleen että olis ympärillä ne tutut asiat, silleen että vois vaan ottaa kaapista sen mariskoolin, silleen että kaikelle olis paikka, se tuntuu turvattomalta ja ahdistaa. Ja ahistaa sekin, ettei asiat ole minun pikku-kätösissäni, eikä edes mieheni, vaikka parhaansa kumpikin tekee, että talo valmistuisi ja päästäisiin sinne muuttamaan. Luottamukseni siihen, että kaikessa käy lopulta hyvin on kuitenkin vahva – puput(kin) putoavat aina jaloilleen. En siis oikeastaan oikeasti ihan niin kamalasti panikoi, vaan tilanne enimmäkseen ahdistaa. Ihan kybällä. Tai ainakin ysillä 😛

 

Tässä kesken kirjoittamisen soittelivat lapset mökiltä – ja yhtäkkiä huomasin taistelevani läppärini äänen kanssa – ääntäkään kun ei kuulunut. Ilmeisesti tuo kiva webbikamerani sekoittaa tämän ääniasetukset jotenkin :E Olisi siis kait pitänyt vaan kiltisti ostaa vista-taattu (jos sellaista onkaan?) mikkiksen oma kamera eikä logitechiä… Grrr… Näinköhän sitten joka kerta skypeillessäni saan ens töikseni tapella äänen kanssa? Ja sen jälkeen uudestaan? Murinaa… Mutta kun se kamera nyt tuossa nökötti, napsin sitten pari kuvaa itsestäni koneeni ääressä, tyypillisesti jalat tuolilla, jompi kumpi aina koukussa (polvi näkyy…).

 

Juttelemassa lasten kanssa kun ääni vihdoin pelitti:

 

F*ckin’ laitteet, pardon my french! Tällaiset turhanaikaiset säädöt saa sappeni kiehumaan!

Jep. Aloitin eilen pakkaamisen. Ja niinhän se vaan iski kertakaikkisesti kasvoille siinä touhussa, että taas meitä viedään. On se, kun mietti, mitä voi työntää pussiin ja mitä tarvii jättää. Kuinka vähällä sitä kuukauden, puolitoista oikein pärjää?

 

Millaista vaatetta pitää pakata mukaan, mitkä voi "varastoida"? Riittääkö yksi pyyhe per naama, kuinka monet kengät minä tarvitsen mukaani? Mitä dvd-levyjä pitäisi ottaa mukaan tyttöjä varten, mitä leluja kenties haluavat mukaansa? CD-levyt varastoon, paitsi uusin noin kymmenen levyn settini kyllä pidän mukanani. Mikä irtain on jollain tapaa välttämätöntä, minkä voi laittaa surutta laatikkoon?

 

Apua! Entä jos talo ei vielä heinäkuun lopullakaan ole muuttokunnossa? Mitä sitten? Voinko luottaa pakatessa siihen, että töihin palatessani olen jo kamojeni äärellä? Entä jos on pakko vieläkin antaa kamojen levätä laatikoissa ja säkeissä, vaikka olisi jo sisään taloon muutettukin? Jos ei niille vaan ole muuta paikkaa ja kaikki on vieläkin pölyssä? Mitä jos? Entä jos?

 

Kontrollifriikin painajainen. Kun ei mikään ole varmaa. Kun asioiden pitäisi oleman jotenkin, muttei voi luottaa, että mikään olisi lopulta niin. Kun pitää elää hartaan toiveen varassa.

 

Ei se auta. Kotia pakettiin vaan, ihan kirjaimellisesti. Ja paketit taloon. Ja toivotaan, että mukaan evakkoon tulee kaikki tarvittava. Ja toivotaan, että talo on muuttokunnossa kun sen on pakko olla. Ja toivotaan, etten hypi seinille ja ala kirkua jossain vaiheessa. Ja toivotaan, että lapset eivät tapa toisiaan sinä aikana. Toivotaan, että selvitään hengissä "kodittomuudesta".

 

CHILL, girl! Kyllä sitä oudommistakin ihmiset on selvinneet. Meillä on sentään katto pään päällä! Ja toivoa tulevasta 😉 Talo kuitenkin olemassa. Ja valmistumassa. Kyllä tämä tästä. Miksi on pakko aina panikoida? Okei, en minä panikoi. Enkä stressaa. Enkä toivon mukaan edes liho kaikkia kahtakymmentä kiloa takaisin tänä aikana 😉