Shampanjasta ja pizzaan

Shathaa. Shathaa shaavishta khaataen. Ensimmäinen lomaviikkoni on takana, toinen juuri alkanut. Lomasää on ollut yhtä epävakaa kuin lomailijakin, mutta en oikeastaan valita. On paljon kaikkea, mitä olen halunnut tehdä, mitä ei voi tehdä ulkona. Sellaisia asioita kuin valokuvien läpikäynti ja lataaminen Flickriin ja elokuvien katselu. En malta olla sisällä, jos aurinko paistaa ja on lämmin.

Ihan lomani alkajaisiksi viikko sitten perjantaina lähdin stadiin vähän shoppailemaan, ensimmäisen kerran kuukausiin! Pyörin Kampissa: cappucino ja mozzarella-croissant lounaaksi Espresso Housesta, pusero Guessistä, Camilla Greben Horros pokkarina Suomalaisesta. Tsekkasin Stadiumin, mutten löytänyt mitään mielenkiintoista, etsin muovipillejä Clas Ohlsonilta, turhaan.

Kävelin Forumiin, mistä lähinnä kuljin läpi ajatuksena mennä haahuilemaan Rosebud-kirjakauppaan Stockaa vastapäätä. Yllätykseni oli suuri, kun näin, ettei kauppaa enää olekaan, sillä koko nurkkaus on remontissa!

Suuntasinkin askeleeni siis sen sijaan Stockan läpi kohti Halosta. Kiertelin läpi naisten vaateosaston löytämättä mitään kivaa, kuljeskelin laukkuosaston läpi, vain todetakseni, etten kerrassaan edelleenkään ymmärrä, mikä noissa michaelkorseissa ja ralphlaureneissa ja gucceissa ja muissa viehättää – minusta ne ovat tylsiä ja rumia. Guessiltä minulla on yksi reppu, joka on erilainen. Muutoin Guessinkin laukut ovat sitä samaa.

Halonen oli ennen minusta aika tylsä keski-ikäisten juhlavaatekauppa, mutta viime vuosina siellä on alettu myydä yhä enemmän Desigualia ja Guessia ja St.Oliveria ja muita kivoja vaatebrändejä – ja Laura Vitan kenkiä! Löysin aivan ihanat Laura Vitan kesäkorot sekä Desigualin farkut ja paidan – ja koska sielläkin oli ale, koko setti taisi maksaa niiden kenkien alkuperäisen hinnan.

Hain vielä kotimatkalla pullon Taittingeria illaksi. Grillasimme, chillasimme paljussa ja kilistelimme shampanjalla lomani alkaneeksi.

Maanantaina, ensimmäisenä varsinaisena lomapäivänäni, sää oli sateinen, joten työnsin Pleikkariin viikonloppuna jostain mukaani poimimani elokuvan Judy. Judy Garland on aina ollut yksi lempinäyttelijöistäni ever. Kaikesta menestyksestä huolimatta – tai ehkä sen takia – Judyn vähän tyngäksi jäänyt elämä oli nuoresta tytöstä saakka varsin traaginen ja viimeiset vuodet lähinnä surullisia.

Elokuva keskittyy Judyn viimeiseen konserttirupeamaan Lontoossa, tarjoten väläyksiä nuoruudesta MGM:n studiolla ja rikkonaisesta perhe-elämästä. Renée Zellweger oli erinomainen Judyna ja konserttikohtausten olisi voinut melkein kuvitella olevan arkistomateriaalia!

Elokuva jätti mielen vähän haljuksi ja haikeaksi, joten siirryin hieman keveämpiin tunnelmiin katsomalla perään Summer Stockin, lempielokuvani Judyn tuotannosta. Jotenkin siitä päädyin “loogisesti” Daddy Long Legsiin, jossa ei ole sen paremmin Judya kuin Summer Stockin toista tähteä Gene Kellyäkään, vaan Fred Astaire ja MGM:n ehkä hivenen vähemmän tunnettu näyttelijä Leslie Caron.

Caronilla on vain muutama tunnettu elokuva: tuo Daddy Long Legs (Setä Pitkäsääri – eli yhteen lempikirjoistani perustuva musikaalielokuva), Gigi, ja Lili. Gigi tuntuu olevan yleisesti ottaen Caronin kuuluisin ja suosituin elokuva, mutta jostain syystä ei kuulu minun lemppareihini. Liliä sen sijaan olen yrittänyt löytää jo moneen otteeseen, mutta sitä ei ole Amazonissa (saati kotimaisissa nettikaupoissa) ollut saatavilla. Riemastuin, kun löysin sen amazon.fr:stä!

Erehdyin nettishoppailemaan maanantaina muutenkin ihan huolella. Ranskan Amazonista tilasin myös Sabrinan tuoreemman version (vanha hyllystäni toki löytyykin), UK-Amazonista Judyn elämäkerran Get Happy (joka saapuikin jo tänään), CDON.comista muutaman vanhan kotimaisen elokuvan, joiden myötä lempi-SF-filmien kokoelmani alkaakin olla täynnä (ja vähän yli, sillä osa elokuvista löytyy vain kokoelmalevyiltä).

Mieheke, Vaimoke, Suomisen Olli rakastuu, Hilman päivät, Katupeilin takana, Rakas lurjus, Varaventtiili, Kulkurin valssi. Jaa, olin väärässä. Vielä puuttuu Isän vanha ja uusi, Syntipukki, sekä On lautalla pienoinen kahvila, joita ei CDON.comista löytynyt. Faijan kanssa aikoinaan katsoin SF-leffan poikineen ja tämä setti on sellainen, johon palasin silloin sun tällöin faijan VHS-kokoelmastakin, kun olin yksikseni hänen luonaan leffoja katsomassa – exää eivät nuo kiinnostaneet.

On hassua, millaiset asiat minuun ovat lapsuudesta ja nuoruudesta tarttuneet. Faijan perintönä ovat nuo Suomi-Filmin kulta-ajan leffat, isoäidin perintönä MGM:n kulta-ajan filmit, äidin perintönä rakkaus kirjoihin, mummin perintönä fiktion kirjoittaminen, isoisältä sain kai miesmakuni ( :D ), ukilta liudan hassuja sanoja ja sanontoja.

Rakkaus musikaaleihin (joskaan ei tuo vanha MGM niinkään) on minulta periytynyt tosikoiselle, jonka kanssa viikolla katsottiin The Sound of Music. Rakkaus kirjoihin puolestaan on minulta jotain, minkä jaan esikoisen kanssa. Viikolla luin loppuun kirjan The Starless Sea, jonka ostin hänelle joululahjaksi ja nyt lainasin omaankin lukuun. Nyt minulla on menossa tuo viikko sitten ostamani Horros, jonka esikoinen saa hyllyynsä jahka minä olen sen lukenut – hänellä on sarjan kaksi ensimmäistäkin kirjaa.

Jos muutoin ensimmäisen lomaviikkoni enimmäkseen luin ja katselin elokuvia ja laittelin niitä kuvia, oli joukossa myös jokunen päivä, jolloin lähdin liikkeellekin joko miehen tai tosikoisen tai kummankin kanssa.

Lauantaina Ace pääsi vähän leikkimään parin staffipennun knssa. Keskiviikkona kävimme miehen kanssa Lauttasaaressa Blue Peterissä lounaalla, minkä jälkeen päädyimme vähän shoppailemaan Navy Bluessa ja Tapiolan Stockalla. Lähinnä mies etsi itselleen chinoja, mutta Navy Bluesta tarttui minulle mukaan shortsihame ja teepaita.

Perjantaina mentiin tosikoisen kanssa Zippyyn zipline-seikkailemaan. Siellä puiden välissä vaijereiden välissä keikkuessani tajusin, että ei-niin-täydellinen tasapainoni saattaa vähän haitata sitä touhua – joskaan ei tämä ollut ensimmäinen kertani leikkauksen jälkeen, vaikka niin siellä kiivetessä kuvittelinkin. Onneksi en asiaa edes ajatellut, sillä ei se oikeasti juuri menoa ensimmäisen radan jälkeen haitannut. Nautin!

Eilen oli vaihteeksi taas parempi sää, ja pakkasimme autoon niin koirat kuin itsemmekin (tosikoinen mukaan luettuna) ja ajelimme Hankoon viettämään aurinkoista päivää. Kuljeksimme satama-alueella, söimme jätskiä, istuimme satamakahvilassa, ja ajoimme kotimatkalla Tammisaareen pizzalle. Hangossa oli aivan liikaa ihmisiä ja rannan ravintolat liian täynnä. Tammisaaren satamassa olemme ennenkin syöneet pizzaa pienessä Baywatchissa, joten suuntamisemme sinne päivälliselle.

Tänään tosiaan taas sataa. Hyvä päivä kirjoitella vähän blogipostauksia ja laittaa Hanko-reissun kuvia Flickriin ja lukea sohvalla koirat vieressä torkkuen. On tämä elämäni Acen myötä melkoista dog mama -elämää!

Mama loves bully (mama loves all her babies)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.