Vauvoja ja vähän isompia lapsia

Esikoisen synttäripäivä meni jotenkin ihan ohi tässä kaiken muun keskellä. Tai siis, vietettiin me niitä kyllä, mutta muuten ne jäi paljon vähemmälle huomiolle kuin yleensä. Synttäripäivän aattona (puoltoista viikkoa sitten) laitoin kaikille tyttösille pöytään sitä yhteistä herkkuruokaa – ei ole kovin monta ruokaa josta kaikki pitäisivät yhtälailla – spaghetti bolognesea. Uusikoisen mukaan tosin hänen äitinsä tekemä on vielä vähän minun versiotani parempaa. Fair enough :)

Illallisen jälkeen – kyllähän he kaikki suunnilleen nuolivat lautasensa – annoin esikoiselle ja uusikoiselle lahjat, sillä esikoisen ja uusikoisen synttäreillä on väliä vain viikon päivät. Tyttäret siirtyivät siitä sujuvasti sohvalle popparikulhon, susupala-astian ja Cokis-lasiensa kanssa katsomaan Cinderella Storya. Isot tytöt. Synttärisankarit jo 12 ja 11, ja se pikkuisin siskokin 9.

Viikon päästä tuosta vietettiin esikoisen sukulaissynttäreitä minun luonani. Viimeiset bileet tässä kerrostalo-ahtiossa! Uusikoinenkin saa vielä synttärijuhlansa miehen vastaavassa tulevana viikonloppuna, joten se on sitten tuo tosikoinen joka saa aloittaa synttärien juhlinnan uudessa talossa :) Sitä ennen ehditään toki viettää siellä tuparit ja joulu ja uusi vuosi.

Esikoisen synttärijuhlissa typykät näkivät nuorimman serkkunsa ensimmäistä kertaa sitten tämän syntymän reilu kaksi kuukautta sitten! Pikkuinen olikin meillä vähän pitempäänkin, sillä vanhemmilla oli illalla meno ja vauva jäi siksi aikaa (muutamaksi tunniksi) tädin hoiviin. On ne lutusia <3 vauvat. Suloisia pidellä ja hoitaa vähän aikaa. Ikävä sitä aikaa kun omat olivat samanlaisia ei ole. Eikä vauvakuumetta – sitä ei oikein tosin ole ollut koskaan. Vain halu saada lapsia.

Sunnuntaina minun tyttäreni menivät isälleen jo heti alkuiltapäivästä, menivät siitä yhden isän puolen serkkunsa synttäreille. Siellä olikin koko sen puolen serkuskatras koolla, aina pienimpiä kahdeksankuisia kaksosia myöten :) Jos tuota ikäeroa on minun puolellani ainokaiseen serkkuunsa, toisella puolen sitä ikähaitaria on vielä enemmän. Tyttöjen vanhin serkku täytti keväällä jo 18 ja sai juuri ajokortin!

Meillä on pian kolme murrosikäistä talossa. Aika kuluu niin nopsaan, ja toisaalta taas, onhan siitä tyttöjen vauva-ajasta jo pieni ikuisuus! Huomasin siskontyttöäni hoidellessa, että moni juttu tuli vanhasta muistista kyllä, mutta vähintään yhtä monta kertaa huomasin että jouduin vähän muistelemaan. Etenkin tuttipullon kanssa – enhän minä omiani koskaan pulloruokkinut edes – mutta miehellä taas oli siitä parempi rutiini vielä muistissakin :) Hyvin meillä meni vauvan kanssa.

Siihen taloon, jossa niitä murrosikäisiä kohta vilisee, muutetaan jo puolentoista viikon päästä! Vielä en ole ensimmäistäkään asiaa pakannut, mutta käytännön jutut alkaa olla hoidettu ja pakkaustarpeet viimeisiä jätesäkkejä lukuunottamatta hankittu. Kai sitä yhden kolmion viikossa pakkaa? Olis parempi pakata… Hulluna vaan joka ilta kamaa laatikoihin. Onneksi on nuo isot tyttäret jeesaamassa. Pitää ehkä vähän rajoittaa sitä kavereiden kanssa huitelua ensi viikolla, että saadaan koti pakettiin!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.