Ihanasti paistaa aurinko, se oikein kutsui ulos nauttimaan kevätsäästä. Niinpä heti aamukahvin jälkeen (joo no, puoli kahdentoista aikaan 😉 ) lähdin ylös varastoon hakemaan golf-bägiäni pölystä aurinkoon. Heitin bägin autoon ja lähdin ajelemaan. Ensimmäinen pitstoppi oli Tammiston Teboil, jossa arkisesti tankkasin autoni ensin, mutta ajoin sen sitten pesuunkin.

Kiiltävänpuhtaalla autolla jatkoin matkaa ABC:lle sillä Teboilin ilmanpainetsydeemit on yhä! rikki – vain viime kesästä saakka, ainakin. ABC:llä tsekkasin tiistaina alle laitettujen upouusien Michelinieni paineet ja istuin takaisin kevätkuntoon laitetun autoni rattiin, suuntana seuraavaksi Paloheinä Golf.

Eilen aloin pohtia, että taitaisi ne ranget (ja tiettävästi jotkut kentätkin, Vihti ilmeisesti ainakin) olla jo auki. Aamukahvin lomassa tsekkasinkin tänään sitten Paloheinän tilanteen ja juu, eilen se avattiin. Siellä oli ihan muutama muukin lyömässä… Autolle ei meinannut löytyä paikkaa lainkaan, ja lyöntipaikoillekin sai jonotella.

Talven mittaan ehdin jo pohtia näinkö koko golf-innostus jäi yhteen kesään, kun ei kertaakaan edes käynyt mielessä mennä johonkin kuplahalliin treenailemaan lyöntejä. Mutta kummasti vaan kun nuo lumet ja jäät alkoi kunnolla sulaa ja tuli ensimmäiset suht lämpimät kevätsäät, alkoi sormet syyhytä päästä pelaamaan – tai no, ensin nyt edes hakemaan tatsia siihen lyöntiin… Talvitauko on ollut melkoisen pitkä ja näkyy ja tuntuu.

Terdekausi tuli avattua samalla siellä Paloheinässä, kun tapasin rangella tutun, jonka kanssa istuttiin siihen terassille yksille, pitämään taukoa välillä. Siinä uhkasi välillä tulla tosin vähän viileäkin, kun aurinko meni joksikin aikaa pilviverhon taakse – ei tuo ilma itsessään vielä mega-lämmin ole, mutta aurinko lämmittää ihanasti.

Ihana ihana aurinko!