Ostin siis ne sauvat. Tehokasta, mutta keuhkoystävällistä, ja mikäli kuulopuheita on uskominen, myös selkäystävällisempää. Kävin ensimmäisellä sauvalenkillä puolisentoista viikkoa sitten ja tunsin itseni surullisen keski-ikäiseksi, vaikka korviini pauhasikin GreenDay ja Mötley Crüe. Kaikki muut sauvailijat olivat päälle viidenkymmenen. Ja vastaan hölkänneet miehet virnistelivät minulle. Painelin silti sisukkaasti reilun tunnin hyvin reippaan lenkin ja päätin, etten anna mokomien minua häiritä.

Tänään oltiin aamulla tallilla esikoisen ratsastustunnilla, minkä jälkeen vietin päivän tiiviisti keittiössä huomisten synttäreiden tarjoomisia leipoen. Aina tuonne melkein iltakuuteen asti, jolloin päätin, että nyt on päästävä ulos vähän auringonpaisteesta nauttimaan, ja ennen kaikkea liikkumaan. Samaan aikaan samaan tulokseen oli tullut myös tosikoinen, että siis ulos ja liikkumaan oli päästävä, sillä tytär ilmoitti lähtevänsä pyöräilemään. No, yksin se olisi hänelle tarkoittanut suhaamista tuota kotitietä eestaas, joten ehdotin yhteistä lenkkiä.

Niinpä minä vedin lenkkarit jalkaan ja sauvat käteen ja tytär kypärän päähän ja haki pyörän telineestä ja mentiin. Tehtiin pitkähkö lenkki, joskin aika paljon lyhkäisempi kuin edelliseni, mutta tosikoinen alkoi jo väsyä ylämäkiin. Valitsin reitin kotia kohti tosikoisen entisen päiväkotikaverin talon ohi, jolloin saatiin päähämme soittaa ovikelloa. Meidät kutsuttiin sisään – tai oikeammin ulos, terassille nauttimaan ilta-auringosta. Lapset pommpivat ja kikattivat trampoliinilla, me aikuiset juteltiin lonkeroiden äärellä.

Aika hujahti siinä niin että aurinko painui jo horisontin taa ja alkoi jo tulla vähän viileä. Meidän oli aika lähteä kotiin. Minulla ei ollut puseroa mukana, teepaidassa tuli vähän vilu, joten piti päästä vauhtiin että lämpiää. Tosikoisellakin oli yhtäkkiä kiire kotiin ja ehdotti että juoksisin. Otin sauvat kainaloon ja juoksin tyttären pyöräillessä vieressä sen ehkä vajaan kilometrin himaan sieltä.

Ja jäin miettimään, josko sittenkin sitä voisi vielä juostakin. Se juokseminen tuntui niin hyvältä (eikä tuossa vajaassa kilsassa vielä keuhkotkaan suuttuneet)…