Tekemättä paljon mitään

Loma on jo puolessa välissä. Miten ihmeessä niin on päässyt käymään, vaikkei ole oikein mitään edes tullut tehtyä? Korkeasaari ja Serena on käyty, IceAge3 on nähty. Lintsi on vielä edessä, samoin kuin moni muu retki ja kyläily, joita niin suunniteltiin kun ajateltiin että lomallahan ehtii vaikka mitä! Ja kyllähän sitä ehtisikin, jos vain saisi aikaiseksi… Taisin olla loman alkaessa väsyneempi kuin luulinkaan.

Meidän perhe on napsahtanut lomarytmiin. Tytötkin valvovat yli yhdentoista, melkein puolille öin, ja sitten koko poppoo nukkuu kymmeneen, yhteentoista. Aurinkoisina päivinä ensimmäinen ajatukseni on päästä pihalle lukemaan bikinit päällä, sateisina päivinä on tehty jotain muuta. Onhan tässä sentään saatu siivottua lasten hirveään kuntoon päässeet huoneet, mies laittoi perähuoneeseen katon ja lattian ja minä raivasin kaiken siellä olleen rojun paikoilleen/kirppikselle/roskikseen, kävin sohvaostoksilla ja kokosin Ikean vuodesohvan, ja kaikenlaista muuta puuhaa. 
Useampikin päivä on kuitenkin päässyt iltaan asti niin että kun miettii mitä päivän aikana teki, ei oikeastaan tule mieleen mitään. Paitsi lukeminen ehkä. Ja naamakirjailu ;) Ja moni asia odottaa vielä tekemistä, kuten yhdet webbisivu ja valokuvien laitto albumeihin sun muuta. Mutta kieltäydyn tekemästä mitään, mitä ei huvita tehdä! Olen lomani ansainnut. Tietoisesti unohtanut mitä tarkoittaa pitäisi ja pakko. Silti, nuo websivut on jossain vaiheessa oikeasti pakko tehdä, olen ne luvannut. Odotan inspiraatiota ;)
Tämä päivä oli hyvä esimerkki lomastani, jos ei ole mitään ennalta sovittua: aamupalalle yhdentoista pintaan, hetki koneella aamukahvin kanssa (vai istuinkohan tänään? ehkä en, taisin jutella keittön pöydän ääressä mutsin kanssa, joka tuli viime keskiviikkona meille kesälomalle kuukaudeksi), biksut päälle ja pihalle miniläppärin ja kirjan kanssa. Jossain vaiheessa iltapäivää grilli kuumaksi ja ruoka ulkona. Ajatuskin lähemisestä minnekään ahdisti, mutta lopulta tartuin itseäni niskasta kiinni ja lähdin tyttöjen kanssa pienelle fillariretkelle. Mies on tänään tehnyt raksahommia.
Ei vaan jaksa lähteä, jos antaa itsensä lysähtää! Lomalla on tietty siihen lupakin, mutta tosikoinen ei jaksa sellaista vaan kaipaa äksöniä ja seuraa. Joten ei se ihan onnistu että äippä vaan makoilee… Toivon vaan tosissani, että tämä kuuden viikon loma riittää antamaan puhtia duuniin taas. Juuri nyt en jaksaisi palata töihin, en mitenkään!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.