Pääsiäisen jutut

Meni jo…
Pääsiäinen tuli ja sitten se meni. Tuplapitkä viikonloppu, miksi sekin silti tuntui liian lyhyeltä? Taitaa olla niin, että kesäloma olisi jo kovasti paikallaan, mutta vielä pitää melkein kolme kuukautta jaksaa puurtaa ennen kuin sen aika koittaa. Onneksi nyt on vain nelipäiväinen viikko ja niitäkin on pari muutakin luvassa vielä ennen sitä kesistä.
 
Flunssa ja höyryhengitys
Viikko sitten lauantaina, silloin kun niin nautiskelin elämästäni ja kävin kunnon lenkilläkin, oli asteen verran pakkasta. Sunnuntaiaamuna heräsin uudessa flunssassa. Jo siinä lenkin loppumetreillä silloin tunsin, että keuhkot ärtyivät taas. Sitä flunssaa on sitten jatkunutkin siitä asti, ja jatkuu yhä. Lekuriin en ole vielä(kään) tämän kanssa mennyt, katsotaan torstaina, tänään ei jaksa ja huomenna pitäisi lentää Kokkolaan päiväksi. Pääsiäisen vietin siis flunssaisena ja väsyneenä, yrittäen tropata tätä höyryhengityksellä pari kertaa päivässä – mm. juuri nyt.
hyory
Kait tämä tästä on jo menossa… Luulisin ;)
 
KP
Pitkäperjantain tunsin tehneeni keittiöpalvelua koko päivän. Aloitin leipomalla hedelmä-rahkapiirakan (tosi hyvää!), tiskaamalla ja laittamalla ruuan sille armeijalle, joka oli meillä raksalla talkoissa. Jatkoin tiskaamalla ja vähän myöhemmin laittamalla tuhdit iltapalaleivät talkoolaisille, iltapalan lapsille ja taas tiskaamalla. Tiedän, normaalia perheenäidin elämää, mutta minä en olekaan normaali perheenäiti ;) Olen keittiölaiska, teen vain sen, mikä on pakko. Ja tämä tiskikoneettomuus pakottaa tekemään enemmän kuin ennen.
 
Lauantaina vain ruokin lapset ennen kuin lähtivät landelle vaarin kanssa ja laitoin ihanaa lammasta, jota sisko tuli syömään minun ja mieheni kanssa ja myöhemmin illalla tiskasin. Riittävästi siinäkin minulle ;) Sunnuntaina pääsinkin valmiiseen pöytään anoppilaan ja eilen en ollut kotona. Tiskit odottavat tätä iltaa, mutta ei niitä onneksi kamalasti ole (vielä).
 
Pääsiäismunat
Lapset saivat taas suklaamunia enemmän kuin tarpeeksi. Minä taisin syödä yhden puolikkaan sellaisesta, jossa ei ollut lelua sisällä. Joskus vielä teininä muistan vedelleeni kavereiden kanssa kindereitä vaikka kuinka, ihan vaan koska piti kerätä niitä norsuja ja kilpikonnia ja mitä niissä milloinkin oli niitä kivoja hahmoja (vs. rakennettava krääsä). Nythän kindereitä saa kaupasta aina, mutta minä tylsä äiti olen kieltäytynyt ostamasta niitä muulloin kuin pääsiäisenä (tai oikeastaan en osta niitä pääsiäisenäkään, koska lapset saa pääsiäismunia muutenkin niin paljon).
 
Lauantaina landelta kotiuduttuaan muksut maalasivat kolme keitettyä kananmunaa itse, siinä se meidän jäljellä ollut munavaranto olikin. Hämmästyttävää kyllä, eivät edes tapelleet siitä, kumpi sai maalata kaksi, kun munia oli tuo epätasainen luku. Tosikoinen sen odd-egg-outin maalasi, koska esikoinen teki tarkempaa työtä oman yhden munansa kanssa, joten tosikoisella oli ensin eka muna valmis.
eggs
Sunnuntaiaamuna sitten syötiin nuo pääsiäismunat aamupalalla.
 
Kuoron pääsiäiskonsertti
Eilen en ollut kotona siitä syystä, että flunssastani huolimatta olin kuoron pääsiäiskonsertissa Kotkassa laulamassa. Lauluääni kulkee kummasti, vaikka puheääni onkin maassa. Sen muodostaa niin eri tavalla. Oli ihanaa laulaa ja ihan hyvä konsertti, vaikka meitä oli aika vähän ja ehkä jotenkin joku pieni puhti poissa. Ehkä siksi, että niin moni vakilaulaja puuttui riveistä. Ehkä siksi, että oli niin kiire aikataulu, että valmistautuminen ei ollut ihan perfetto. Ehkä siksi, etten minäkään suinkaan ollut ainoa flunssainen siellä.
24032008(018)
[Musica Fidei harjoittelee ennen konserttia]
 
Lumi, pakkanen ja aurinko
Eihän se nyt tietenkään sinänsä tavatonta ole, että maaliskuussa on lunta ja pakkasta ja suorastaan helmikuiselta vaikuttavia päiviä. Mutta jotenkin sitä tuntuu, että saisi jo riittää. Olisi se talvi voinut olla silloin kun oli talven aika, pakkoko se on nyt tässä kevään korvilla rykäistä päälle? Kieltämättä silti eilinen auringonkimallus lumella oli hienon näköistä ja pelkästään jo se, että aurinko paistoi – ja paistaa tänäänkin – nostaa mielialaa kummasti :) Elämä tuntuu heti paremmalta ja vähemmän vaikealta, kun aurinko näyttäytyy.
24032008(014)
Tänäänkin silti tyydyn pääasiassa ihailemaan tuota aurinkoa ja sen kimaltelua vain tästä ikkunastani – ja jossain vaiheessa tiedän joutuvani sulkemaan vähän verhojakin että näen jotain näytöltäni :( Ellen ota konetta sängylle… Työpäivähän tässä taas on alkamassa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.