Eilen aamulla tulin töihin ja kaivoin koneeni esille, herätin hibernate-tilasta, mutten vielä kirjautunut sisään, vaan lähdin alakerran ravintolaan aamukahville, kuten melkein joka aamu. Ravintolassa on aamupala-buffet ja minulla on ihan vakiintunut tehokas systeemi, jolla aamupalani laitan: leipä paahtimeen, kahvin hakuun, leikkeleet ja kurkut lautaselle, leipä paahtimesta ja pöytään.

 

Eilen tehosysteemini tyssäsi kahvin hakuun ja leipäkin paloi paahtimessa, kun en ollut ajoissa pompauttamassa sitä ylös.

 

Kahvikupit ovat nurinperin pinossa sellaisen ison kahvitönikän vieressä. Nostin itselleni kupin, kun tajusin, että siihen oli tarttunut toinen kiinni ja se uhkasi pudota! Refleksinomaisesti toinen käteni reagoi ja nousi nappaamaan toista kuppia, mutta osuikin matkalla pöydän reunaan ja kahvitönikän hanan alla olevaan ritilään. Täsmälleen ottaen vasen pikkusormeni osui. Menin kaksinkerroin tuskasta.

 

Sain saman tien jäitä sormeani varten ja kun pahin kipu vähän hellitti otin kahvini ja leipäni ja leikkeleeni ja menin pöytään niiden kanssa. Siinä istuessani alkoi pyörryttää. Enkä saanut palaakaan syötyä. Yritin nousta mennäkseni yläkertaan sohvalle pitkäkseni, mutta tajusin parin askeleen jälkeen, etten selviäisi ylös asti. Palasin pyötään ja kun työkaverit läheisestä pöydästä nousivat lähteäkseen, pyysin jotakuta auttamaan. Yksi katsoikin, että selvisin ravintolan sohvalle asti pitkäkseni ja odotti vielä että olin lopulta okei. Jotenkin noloa. Mutten mitään sille voinutkaan.

 

Pikkusormessa kipu jatkui ja se turposi. Kävin työpaikkalääkärillä näyttämässä sormea, se ei onneksi ole murtunut. Sinisenkirjava se kuitenkin on, ja yhä kipeä. Sain särkylääkettä ja siteen käteeni, lähinnä suojaamaan sormea vääntymiseltä ja taivuttelulta ja uusilta iskuilta. Jotenkin koominen työtapaturma.

 

Kovin monta työtapaturmaa minulle ei elämäni aikana olekaan sattunut, mutta koomista kyllä, se ainoa toinen lääkärikäyntiä vaatinut tapaus jonka muistan, sattui myös pikkusormeen, joskin oikean käden pikkusormeen. Olin viidentoista ja kaupassa kesätöissä, kun Russian sweppis-pullo räjähti käsiini ja oikea pikkusormi sai vekin, joka piti ihan ommella. Työtapaturma-alttiit pikkusormet 😉

 

Vasemmassakin pikkusormessa muuten on tikit, ne on ommeltu siihen ollessani kahden, jolloin kyseinen sormi jäi Valintatalon oven saranapuolen väliin ja sormenpää melkein irtosi. Hassusti tapaturmat kasautuvat samoille sormille. Vain kaksi muuta sormea pikkurillien lisäksi on kokenut kovia. Vasen etusormi, johon leikkasin joskus palkeenkielen saksilla ja joka jäi koulun raskaan ulko-oven väliin, saranapuolelle (jolloi myös meinasin pyörtyä matkalla terkkarille). Ja oikea keskisormi, joka on saanut lentopallosta useammin kuin jaksan muistaa, minkä johdosta sen keskimmäinen nivel on yhtä monta kertaa mennyt murskaksi.

 

Lääkäri muuten luuli ensin pikkusormeni vääntyneen viimeisestä nivelestään, kunnes esittelin toisenkin käteni ja kerroin, että ne ovat aina olleet kierot.