Oman kodin laittaja

"Nytpä tahdon olla ma pienen mökin laittaja.

Seinät kun saan valmihiksi toisen pään teen kammariksi,

päähän toiseen pirttisen, sievän, hauskan, puhtoisen."

 

Pellot ja laitumet ja tallit ja navetat jätin ihan sinne Nurmijärvelle ;) Vaikka eihän tässäkään oikeasti niin kamalan pitkä matka ole tuohon kartanon maille, missä on peltoja ja ainakin vanhoja navettoja ja talleja ties mitä – missä nykyisin pidetään tansseja (joissa en ole käynyt) ja teatteriesityksiä (en niissäkään). Ja talleilla ravataan siellä Nurmijärvellä yhä, esikoinen halusi jatkaa ratsastusta tutulla tallilla, ja nytpä innostui ratsastamaan tosikoinenkin, kun viime viikonloppuna pääsi sitä kokeilemaan. Itsekin ajattelin hypätä edes satunnaisesti ratsastustunneilla, jos kohta en säännöllisesti pystykään.

 

Seinät tässä kodissa tuli laitettua jo keväällä ennen muuttoa, ex-miesystävän, tämän kaverin ja lasteni voimin. Vähän jäi kesken, mutta aika vähän. Lasten huoneessa ajattelin paikata tilanteen jollain kivalla boordilla – kunhan ehdin kauppaan lasten kanssa sitä valitsemaan, en edes kuvittele osaavani poimia sellaista, joka kävisi kummallekin tyttärelle! Omassa makkarissa olen pahimmat piilottanut klassisesti taulujen taakse ;)

 

Kesällä jo ostin Ikeasta Hondallisen huonekaluja – melkoinen tila-auto se onkin, kun sinne sai mahtumaan yhdellä kertaa ruokapöydän, neljä tuolia, olohuoneen pikkupöydän, lasten työpyödät ja yhden työtuolin, vaatekomeron ja setin kylpyhuoneen hylly-kaappi-kalusteita! Tai sitten Ikea vaan osaa pakata mokomat niin pieneen tilaan. Olihan niissä muuten kasaaminen! Ekana iltana saatiin esikoisen kanssa kasattua aika monta huonekalua, loppuja kasailin vähissä erin seuraavien parin viikon aikana välillä jomman kumman tyttären avustuksella, välillä yksin.

 

Kesällä tilasin myös uuden sängyn itselleni, se saapui Itellan kuljettamana viime viikolla ja kasasin sänkyrungon onnistuneesti ihan itse :) Kuten olin kasannut ihan itse ison vaatekaapin ja ruokapöydänkin, vaikka ohjeissa kovasti kehotetaankin tekemään kaksin. Kesällä jo otin myös poran kauniiseen käteen ja porailin seiniini reiän jos toisenkin, ruuvasin kiinni naulakkoa ja hyllykköä ja kuivaustelinettä ja tietenkin ripustelin tauluja. Onni on kunnon pora! Kiitos raksahommien ex-miehellä on ihan kunnon väline, jota lainasin. Se uppoaa noihin betoniseiniin kuin kuuma veitsi voihin.

 

Tällä kuluneella viikolla olen jatkanut urakkaani. Toissaviikolla täältä lähti viimein pois hirveä määrä tavaraa, jonka oli pitänyt lähteä täältä jo kesällä, plus paljon sellaistakin, minkä en ollut luullut lähtevän, mutten oikeastaan ole pahoillani. Nyt täällä on tilaa ja täällä on siistiä, kotini on nyt oikeasti oma kotini, siisti ja kaunis, juuri sellainen kuin minä haluan. Ja minulla on vapauteni olla ja mennä ja rakentaa elämääni yksin ja lasteni kanssa. Lapset onkin ihanasti halunneet auttaa kodin laitossa silloin kun täällä ovat :)

 

Viime viikolla siis kasasin sen sängyn ja porasin vähän lisää – kiinnitin makuuhuoneeni seinään hyllyn ja lampun ja ripustelin muutaman taulun. Kävin Ikeassa ostamassa itselleni päiväpeiton – ja olisin ostanut pari pientä huonekalua ja verhojakin, mutta kas kun Ikea möi minulle vain vinon pinon eioota. Enkä ole jaksanut vielä mennä uudestaan vaikka nyt kai ainakin osa haluamastani löytyisi. Ehtiihän näitä hienosäätöjä vielä :) Verhoilla ei ole kiire: ikkuinoissa on sälekaihtimet. Eikä ole kiire niillä muillakaan jutuilla mitä meinasin.

 

On nimittäin kuitenkin kodin oleellisin infrastruktuuri kunnossa, mistä olen niin onnellinen :) Jo pari viikkoa sitten kasattiin lasten kanssa auton täydeltä tarpeita tuolta Prismasta: muutama lamppu poistuvien tilalle, oma telkkari, oma printteri, silitysrauta- ja lauta, jatkojohtoja ja jotain. Kaikki muu sen sellainen täällä olikin minun eikä siis poistunut mihinkään. Niin, ja se kaikista tärkein tuli hommattua myös pari viikkoa sitten, oma Welho. Ja nyt tein sellaisenkin hassun jutun, että tilasin Welho Mix -kanavapaketin! Minä, joka en telkusta edes niin perusta! Joku päähänpisto yhtenä iltana, kun teki mieli katsoa telkkua mutta sieltä ei tullut mitään.

 

Nyt minulla on siis ihana oma koti. Täällä on nättiä ja täällä on siistiä. Minä olen perussiisti, kotini on aina siisti jos se minusta riippuu, ja tavallaan ahdisti melkoisesti, että täällä oli jonkun muun kamaa kaikkialla niin ettei tästä saanut siistiä. Jonkun muun kamaa siellä täällä, koska joku muu ei yrittänytkään pitää siistinä. Osaahan nuo lapsenikin levittää tavaransa, mutta ainakin tähän asti olen onnistuneesti saanut ne kamat aina palautumaan heidän omaan huoneeseensa (joka ei ole siisti hyvistä yrityksistä huolimatta).

 

Täällä on hyvä olla :) Minun on hyvä olla :) Ja tänään saan lapsenikin luokseni taas seuraavaksi viikoksi :)

4 thoughts on “Oman kodin laittaja

  1. :) Hyvä niin, että olosi on hyvä, ja kotisi on oma kotisi. Monesti me eroajat teemme nopeita ratkaisuja , päästäksemme eroon vanhoista muistoista, alamme luomaan uusia. Siksi sanoin sun blokiin aikaisemmin että olet rohkea päätöksissäsi.

  2. Rehellisesti – moni päätöksistäni ennen tätä syksyä oli loppujen lopuksi pelkuruuden sanelemia. Sen ja muutaman muun tekijän. Nyt syksyllä tein viimein sen rohkean päätöksen ja olen onnellinen että tein sen :)

  3. Kivoja kuvia oot laittanut uudesta kodista. Minulla kyllä menee jotensakin usko itteeni kun katselen niitä kokoamisohjeita…elikkä respektiä sulle kun oot kasannut niitä mööbeleitä.

  4. kiitos Tepu :) mä taas olen niitä aina värkkäillyt, se on jotenkin sellaista puuhaa josta mä sitten kuitenkin tykkään.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.