Dinojen aikaan

Ensimmäisen kerran tyrskähdin, kun kuuluttaja käski sulkea kännykät sillä kenttää ei saada vielä 160miljoonaan vuoteen. Seuraavan kerran tyrskähdin, kun aikamatka dinojen aikaan aloitettiin: "Kuvittele kuinka pitkä aika siitä on kun vanhempasi olivat lapsia…" Todelliset dinosaurukset, syntyneet viime vuostuhannella hyvä ihme! Seuraavan kerran tyrskähdin, noh, en taidakaan muistaa niistä jokaista, sillä spiikit oli aika hauskoja ihan läpeensä paleontologin viedessä meitä triaskaudelta jurakauden läpi liitukauden loppuun ja asteroidin jysähdykseen.

Olin siis tyttöjen kanssa Hartwall Areenalla katsomassa Walking with Dinosaurs -spektaakkelia, joka oli vielä hienompi kuin osasin kuvitella. Dinot oli tehty todella hyvin elävän näköisiksi ja elävästi liikkuviksi. Munista kuoriutui pieniä dinonpoikasia, bracchiosaurukset söivät puista lehtiä ja raptoreiden tuplajalat – ne oikeat ja ne oikeat, eikun siis ne dinojalat ja ne ihmisenjalat – väistivät huomion eivätkä häirinneet ollenkaan. Ja kyllä ne olivatkin uljasta katsottavaa, jopa sieltä piippuhyllyltä, missä me istuttiin!

 
Minähän en ole koskaan dinoihin sen kummemmin perehtynyt. Ne eivät olleet muotia kun olin lapsi, eikä niistä sen kummemmin puhuttu koulussa. Esikoiseni kolmasluokkalainen eräänä päivänä ihmetteli, miksei niistä opeteta koulussa mitään, mutta toisaalta, eihän sitä tiedä, kun on vasta koulu-uransa alkupuolella. Meillä ainakaan ei niistä paljon hiiskuttu, joten dinotietämykseni on karttunut lähinnä elokuvista ja nyt lasteni kiinnostuksen myötä. Molemmat tietävät dinoista paljon enemmän kuin minä. Mutta tuo show oli sopivan kompakti kaksituntinen antamaan minullekin vähän selkeämmän kokonaiskuvan dinojen tarinasta.
 
Jos oli show minusta hieno, oli se sitä myös tytöistä. Tosikoinen tosin taisi jo siinä tyrannosaurus-rexien karjuessa vähän kysäistä, että loppuuko se kohta, mutta tuo reppana olikin tulossa kipeäksi ja siksi väsynyt. Ja (yllättävän) herkkää tosikoista välillä vähän pelottikin saurusten skabatessa, välillä sain tyttöä kainalooni, välillä tuo vain puristi tiukasti juuri ennen showta ostettua pehmo-rexiään. Esikoinen katseli showta tyynemmin ja kai vähän spekulatiivisemminkin, oma torosauruksensa (joka tosin muistuttaa kuulemma triceratopsia vähintään yhtä paljon kuin torosaurusta, ei valmistaja ole ollut ihan pikkutarkka) sylissään.
 
 
Spektaakkelissa ei suinkaan esiintyneet kaikki mahdolliset dinot, vaan harvat ja valitut specimentit eri aikakausilta. Laatuisuus korvaa määräisyyden, kuten tiikeri sanoo jossain nalle puh -pätkässä. Jokaiselta kaudelta oli mukaan otettu muutama dino kauttaan edustamaan. Esimerkki kasvinsyöjästä ja toinen lihansyöjästä, pieni matsi näiden välille – tai keskenään, kuten torosaurukset ja vähän raptoritkin – ja samalla paleontologi-kertojan kuvausta niin kaudesta kuin erityyppisten dinojen vahvuuksista ja tavoista.
 
 
 
Show päättyi komeasti faittiin, jossa pikkuinen tyrannosaurus-rex luuli itsestään liikaa ja yritti hyökätä torosauruksen ja ankylosauruksen kimppuun ja jäädä pahasti alakynteen, mutta hätiin tulikin äiti-rex. Tosikoista hirvitti, kuinka siinä käy, taitaa reppana olla tullut äitiinsä tässä sillä minähän en voi ollenkaan katsoa luonto-ohjelmia kun söpöt eläimet joutuvat toisten saaliiksi :P Mutta tämän shown jokaisella tappelulla oli onnellinen loppu, pahiten kävi torosaurukselle jolta katkesi toinen sarvi. Ei siis mitään pelättävää tässä kohdin.
 

 

Lopuksi nuo dinojen kuninkaat, äiti ja lapsi -rex, karjuivat hurjasti yleisölle kunnes tuli se asteroidi ja toi meidät takaisin nykyaikaan. Lapsi-rexin karjunta oli maan mainio, ja tuo pikkusankari kävi vielä erikseen paleontologin kanssa kumartamassakin yleisölle. Hartwall Areenalta purkautui tuon jälkeen lauma samalla tavoin karjuvia pikku-rex-plagiaatteja, meidän likat mukaan lukien.

2 thoughts on “Dinojen aikaan

  1. Aika hienoilta näyttivät telkkarimainoksessakin! Tosin mietin pari kertaa, että miten saavat yleisön kiinnostuksen säilymään, mutta nähtävästi oli nähty vaivaa käsikseen myös!!

  2. Joo kyllä oli. Itsekin luultiin, että ne vaan haahuilevat siellä jotenkin, mutta siinä oli ihan "juoni" ja sitä vietiin eteenpäin tosiaan todella mainiosti :)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.