Pimeän keskeltä

Kuinkahan sitä tästä talvesta taas selviää hengissä? Ajelin tänään viideksi Tapanilaan kiipeilemään ja tuntui kuin olisi ollut liikkeellä yömyöhällä. Haukottelin matkan aikana varmaan miljoona kertaa, vaikkei oikeastaan voinut edes väsyttää. Eikä väsyttänytkään enää kun pääsin sisälle tapsaan. Ei väsyttänyt yhtään siellä kirkkaissa keinovaloissa, vaan hyvin jaksoi kiivetä metrin toisensa perään, parin tunnin ajan. Mutta kotimatkalla pimeässä väsytti taas, pahasti.

Viime viikolla satoi vähän lunta ja oli vähän aikaa pakkastakin. Eilen aamulla vielä lähdettiin esikoisen kanssa ratsastustunnille kuudessa pakkasasteessa, haasteena sopiva pukeutuminen tunnille (toppaliivi on muuten loistovaate pukea ratsastustakin päälle pakkasella!). Lumi narskui vielä kenkien ja kavioiden alla tallilla. Oli pakkasta vielä silloinkin kun vein tyttöjä mummilaan piparileipojaisiin ja yökyläilemään, mutta sää lauhtui ihan silmissä kotimatkalla ja aloin olla huolissani talvikuvausteni puolesta.
Apparin paikalla nimittäin istui Samsungini, odottamassa että olen jälleen Klaukkalassa tai oikeastaan sen ohi ja pääsen ottamaan kuvia tästä nurmijärveläisestä maalaismaisemasta talvihuurteisena. Jotenkin nuo ladot ja tallit ja ties mitkä ovat niin maalairomanttisia, että jos nyt ei muuta niin ainakin teki mieli niitä kuvata. Ja erityisen kauniita ne olivat valkoisen kuuran peitossa. Mutta huoleni oli validi, suurimmaksi osaksi kuura oli jo sulanut puista ja talojen seinistä siihen mennessä kun minä olin paikalla kamerani kanssa.
Taivas oli pilvessä, talvisen valkoinen tai aivan vaaleanharmaa. Puoli kolmen aikaan iltapäivällä periaatteessa vielä eletään päivän valoisaa aikaa, mutta automaattitilassa kamerani olisi halunnut käyttää salamaa. Ja ilman salamaa kuvatessa tuli kuvista hyvin helposti epätarkkoja hämäryyden vuoksi. Käytin välillä autoa jalustana, välillä nojailin tolppiin yrittäessäni pitää kameran liikkumattomana. Aina en silti onnistunut ja mm. pari kivaa heppakuvaa epäonnistui tämän takia :(
 
 
 
Jos ei päivänvalo ole kovin valoisaa silloinkaan, kun maassa on lunta, vielä hämärämpää on päivälläkin nyt, kun lumi on taas melkein kokonaan sulanut. Ei haittaisi ollenkaan, että sää pysyisi suunnilleen yhdellä puolen nollaa, valoisuuden kannalta mieluummin alapuolella pienen lumierän kera. Mutta minkäs teet täällä main tätä maapalloa. Kun ei olla tarpeeksi pohjoisessa, muttei olla tarpeeksi etelässäkään. Ja olisin muuten mieluummin kunnolla etelässä kuin pohjoisessa, vaikka siellä Kanarialla mutsin tapaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.