Ja niin saapui syys

Vähän niinkuin yhdessä yössä. Viikko sitten oli lauantaina vielä 18 astetta lämmintä ulkona ja teepaidat päällä kuljettiin päivällä tyttöjen kanssa. Sunnuntainakin vielä paistoi aamupäivällä aurinko upeasti ainakin täällä, mutta kun iltapäivästä luultiin lähtevämme mukavalle aurinkoiselle ulkoilureissulle Porkkalaan, erehdyttiin pahan kerran. Säästä meinaan. Taivas oli pilvessä ja tuuli oli aivan hirveä.

Maanantaina ei tainnut vielä olla pakkasta aamulla, mutta senkin aika koitti jossain kohti viikkoa. Torstaina kai vedin ensimmäisen kerran uuden talvitakkini päälleni, sillä vaikka aamun pakkasista nyt olisikin vähän kevyemmillä varusteilla selvinnyt ja päivällä on sentään sen viiden-kymmenen asteen verran ollut lämmintä, tiesin tarvitsevani paksumpaa takkia illalla, kun seminaarin jälkeisestä illanvietosta lähtee. Ja olinkin yömyöhällä onnellinen valinnastani! Perjantaina toppis oli ehkä vähän liikaa kyllä.
Kun aamulla mittari näytti miinusasteita ensimmäisen kerran, oli aika etsiä skrabat. Ja lastenkin talvitakit. Ei, itse asiassa tosikoiselle en vielä laittanut päiväkotiin talvivaatteita aamupakkasista huolimatta, sillä aamu-ulkoiluun mennessä oli jo plussan puolella. Mutta esikoinen olisi tarvinnut paksumpaa päälleen ihan jo koulumatkan kävelyn takia. Mutta löytyikö sitä takkia? Eipä ei. Hiljalleen päässäni raksutti ja muistin, että viime talvinen takkihan meni kevään korvilla rikki, uuden oston jätin syksyyn. Eli tähän aikaan.
Usutin tyttären laittamaan fleecetakkia ohkasemman alle, sillä viime viikon(kin) rientojen ohessa oli tehtävä mahdoton ehtiä talvitakkiostoksille ennen lauantaita. Eilen aamulla mietittiin ensin, mikä on sopiva vaatetus ratsastukseen, kun mittari näytti alle nollaa – ja onnistuttiin vaatevalinnoissa ihan hyvin, kiitos viikko sitten ostettujen ratsastustakkien – ja sitten haettiin tosikoinen kotoa ja lähdettiin ostamaan esikoiselle sitä talvitakkia, tosikoiselle varsitennareita ja minulle ja esikoiselle ratsastussaappaita. Kumpparit tulivat ratsastuksessa tiensä päähän pakkasten alettua, ne oli jalassa jäätävät!
Eilen illalla lähdin Flamingoon syömään ystäväporukalla. Lähdin jälleen viisaasti talvitakissani liikkeelle, vaikka päivällä olikin pärjännyt ihan toppaliivillä. Oli vielä ihan kiva sää, kun kotoa lähdin, mutta kun muutama tunti myöhemmin lähdettiin ulos Santorinista vatsa täynnä mielettömän hyvää ruokaa, oli ulkona aivan hirveä myrsky. Mietittiin, mitä siinä tekisi, muttei ainakaan huvittanut lähteä mihinkään yökerhojen oville ulos jonottamaan siinä säässä – muttei kyllä se Vantaan Onnelakaan kiinnostanut, joten jäätiin Flamingon mikäliesporttibaariseolikaan istumaan ja juttelemaan. Kiitos myrskyn, olin suht ajoissa kotona ja nukkumassa!
Tänään on tuullut ja satanut lisää. Ja puut on täydessä ruskassa. Pitkän ihanasti lämpimän syyskuun jälkeen lokakuu toi tosisyksyn kertaheitolla. Mies heitti jo viikolla autoihin sisälämppärit ja lohkopiuhatkin ja äsken laitoin ajastimet ulkopistokkeisiin ja autot lohkoon – talliin kun ei meillä autoja saada vielä tänäkään talvena, valitettavasti. 

One thought on “Ja niin saapui syys

  1. Jep, syksy tulla rysäht, kaatamal satan kokopäivä. Tupajumeina oltu, ei sovi miu vartalolle tää kokopäivä löhömine. Väsyttää.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.