Pääsiäistä mennään, lankalauantain välipäivä aluillaan. Torstaina oltiin miehen kanssa duunissa kimppakyydillä ja lähdettiin kotia kohti jo kolmen maissa. Liikenne oli niin kevyttä, iso osa normaali-ruuhkailijoista ilmeisesti jo aiheuttamassa ruuhkia ihan muihin osiin Suomea, että oltiin Klaukkalassa jo puoli neljän maissa. Piipahdettiin matkalla Cittarin kautta, hakemassa vähän ciabattaa ja nakkeja kiirastorstain illalliseksi, sitten tosikoinen päiväkodista ja kotiin.
Esikoinen oli vielä teillään kavereiden kanssa ulkona ja tosikoinenkin lähti potkuilemaan potkiksellaan, joten meillä oli hetken täysi rauha maassa. Vapaiden alkamisen kunniaksi pöräytin meille miehen kanssa pähkinäsuklaa-pirtelöt stracciatella-jäätelöstä, pähkinäkermalikööristä ja maidosta. Istuttiin olohuoneessa auringonpaisteessa pohdiskellen pihastrategiaa tälle keväälle ja tulevalle kesälle. Phase II odottaa hamaa tulevaisuutta…
Päivällisen jälkeen aloitettiin pääsiäisen suklaamuna-urakka. Meillä on niitä virpomispalkkioiksi ja tupareiksi saatuja isompia ja pienempiä suklaamunia ja muita karkkeja vaikka koko naapuruston tarpeiksi, joten niitä on nyt syöty vähän kerrassaan jälkkäreiksi. Silti niitä on luultavasti jäljellä vielä Juhannuksenakin 😀 Ja niitä pieniä leluja on kohta kaikkialla, pitää heitellä niitä pois yksi kerrallaan, leikkiä, että ne vain katoavat salaperäisesti 😉
Eilispäivä oltiin ihan himassa vaan. Miehen proidi tuli meille yhdentoista aikaan auttamaan miestä saunan paneloinnissa. Katon taisivat saada eilisen aikana tehtyä. Me tehtiin tyttöjen kanssa prinsessa-koruja (tai oikeammin vasta niitä helmiä ym. joita voisi tänään pujotella siimaan) tosikoisen synttärilahjaksi saamalla koruntekosetillä. Jossain vaiheessa päivää likat lähtivät naapurintytön kanssa ulos touhuamaan.
Yksi varmoista kevään tulon merkeistä on, että lapset alkavat taas viihtyä ulkona itsekseen, potkikset ja fillarit kaivetaan varastosta (tai jäästä, kuten on case fillareiden osalta meillä tällä haavaa – pyöräteline, jossa tsygät ovat talven viettäneet, sattuu olemaan juuri siinä kohti tonttia, johon aurinko pääsee vähiten paistamaan, joten melkein saa kaivaa pyörät jäästä rautakangella…) ja lapset hyppivät narua ja twistiä. Naapurin-äiti oli kuulemma kaivanut muistivarastoistaan ja netistä twisti-hyppysarjoja ja opettanut niitä noille tytöille.
Illemmalla eilen minä jämähdin tähän koneelleni, vaihteeksi, tekemään Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran webbi-sivujuttuja. Tai oikeastaan, ihan vielä en varsinaisia sivuja niinkään päivittänyt, niiden uusiminen on lähitulevaisuuden projekti kyllä, mutta laittelin seuralle blogia ja kuva-arkistoa sun muuta käyttöön, monipuolisempaa tiedonjakamista varten. Uppouduin puuhaan ja suunnitelmiini sen osalta niin täysin, että unohdin laittaa lapset nukkumaan 😀 Tajusin vasta puoli ysiltä, että tyttöjenhän olisi pitänyt jo olla pedissä. Muttei ajankulua ollut huomannut mieskään, saunanrakentamiseltaan.
Tyttöje mentyä viimein nukkumaan eilen, ja torstaina niinikään, lysähdin todella pitkästä aikaa television ääreen. Antenniahan meillä ei edelleenkään ole (ja olen alkanut olla sitä mieltä, ettei sitä oikeastaan tarvitsekaan), mutta dvd:iden katsominenhan onnistuu kyllä. Pari viikkoa sitten bongasin Anttilasta Moonlightingin (Konnankoukkuja kahdelle) dvd-boxeja pilkkahintaan. Minulla oli jo ennestään 3 ekaa tuotantokautta, pari viikkoa sitten ostin ne viimeiset, eli neljännen ja viidennen kauden. Niiden parissa olen nyt viimeiset pari iltaa viettänyt – kohta on 4. kausi katsottuna… Retroa kerrakseen, hauskaa sanailua, mainiota kepoista komediaa ja Cybil Shepherdin garderobi sarajassa on huisi 😀
Aivan ihanaa tämä lokoisa oleilu! Kun voi pelailla ja touhuta lasten kanssa kiireettä, lukea välillä vähän kirjaa, tehdä juttuja koneella, katsoa Moonlightingia yömyöhään, viettää aikaa kahdestaan miehen kanssa – ihmeesti pariin vaivaiseen vapaaseen on ehtinyt sisältyä vaikka sun mitä! Eikä olla vielä ihan puolivälissä näitä pääsiäisvapaita edes 🙂 Loppuajaksi on vähän ohjelmaakin joka päivälle, muttei se haittaa. Elo tuntuu mukavan rauhalliselta.
System Failure for the Masses 
Oikein hauskaa pääsiäistä siulle ja koko perheelle. Miulkii kaks vappaata, ehkä kerkeen vähä toipumaa täst viikost. Eiline päivä ei paljo toipumissee auttant, sen tuns oikei hyvi tännää töissä. Mut eiköhä se täst suttaannu.
Niinpä niin. Se on tärkeää se oman väen kanssa vietetty aika, joskin tärkeää myös oma omituinen aika. minäkin tänää olen nauttinut kuopuseni seurasta, kertakaikkiaan. Esikoinenkin tuolla, taustapiruna, pelailee omassa huoneessaan. Yhteiset hetket, pelit ja ruokailut ovat kultaakin kalliimpia hetkiä tässä hektisessä maailmassa.Oikein ihanaa pääsiäisen aikaa.