Month: February 2009
Shuffling (from fb)
1. Put your iTunes/Napster/Zune Player/WinAmp/etc on shuffle.
2. For each question, press the next button to get your answer.
3. YOU MUST WRITE THAT SONG NAME DOWN NO MATTER HOW SILLY IT SOUNDS!
IF SOMEONE SAYS "IS THIS OKAY" YOU SAY?
Chemicals
what Do BEST DESCRIBE YOUR PERSONALITY?
Runaway
WHAT DO YOU LIKE IN A GUY/GIRL?
Walk away from the sun
HOW DO YOU FEEL TODAY?
Ka-ching
WHAT IS YOUR LIFE’S PURPOSE?
Glorious and devine
WHAT IS YOUR MOTTO?
The only thing that looks good on me is you
WHAT DO YOUR FRIENDS THINK OF YOU?
Breaking tha habit
WHAT DO YOU THINK OF YOUR PARENTS?
Basket case
WHAT DO YOU THINK ABOUT VERY OFTEN?
Tangled
WHAT IS 2+2?
Weenie beenie
WHAT DO YOU THINK OF YOUR BEST FRIEND?
Believe
WHAT DO YOU THINK OF THE PERSON YOU LIKE?
Serious
WHAT IS YOUR LIFE STORY?
Fake it
WHAT DO YOU WANT TO BE WHEN YOU GROW UP?
Secret
WHAT DO YOU THINK WHEN YOU SEE THE PERSON YOU LIKE?
Let’s get rocked
WHAT DO YOUR PARENTS THINK OF YOU?
Sweetness follows
WHAT WILL YOU DANCE TO AT YOUR WEDDING?
Just another psycho
WHAT WILL THEY PLAY AT YOUR FUNERAL?
Praise the Lord and pass the ammunition
WHAT IS YOUR HOBBY/INTEREST?
Jump
WHAT DO YOU THINK OF YOUR FRIENDS?
Patience
WHATS THE WORST THING THAT COULD HAPPEN?
All by myself
HOW WILL YOU DIE?
Burnout
WHAT IS THE ONE THING YOU REGRET?
Sticky situation
WHAT MAKES YOU LAUGH?
Breakdown
WHAT MAKES YOU CRY?
Action
WILL YOU EVER GET MARRIED?
Babylon
WHAT SCARES YOU THE MOST?
Funny
DOES ANYONE LIKE YOU?
Angel
IF YOU COULD GO BACK IN TIME, WHAT WOULD YOU CHANGE?
The day that never comes
WHAT HURTS RIGHT NOW?
No frontiers
WHAT WILL YOU POST THIS AS?
Cry for help
Tosielämän tetristä
Tetrishän on peli, jossa pitää täyttää rivejä erimuotoisilla palikoilla niin että tulee täysiä yhtenäisiä rivejä, jotka sitten häviävät näytöltä. Siinä pitää nopeasti hahmottaa sekä alas tippuville palikoille tarjolla olevat tilavaihtoehdot että tippuvien palikoiden muodot ja kääntelymahdollisuudet. Ja salamannopeasti päättää, mihin ja miten päin ne pinoon tyrkätään. Ja minä olen siinä hyvä. Olen hyvä hahmottamaan muotoja ja tiloja, reaalielämään vietynä jopa painoja, ja täyttämään tyhjiä tiloja maksimitäytöllä.
Hogasin taitoni joskus nuorena, kun kävin mutsin kanssa ruokakaupassa ja tajusin ihan vaistomaisesti sen enempää asiaa edes ajattelematta pakkaavani ruokakassit aina samanpainoisiksi ja sopivasti täyteen. Kuten yhä, silmäilen ostokset hihnalla ja aivoni työstävät jo valmiiksi, miten ne pusseihin sijoittuvat, jolloin tiedän ottaa juuri sopivan määrän pusseja. Tosin luulen, että tähän taitoon harjaantuu ainakin jossain määrin varmasti jokainen jatkuvasti keskimäärin neljä kauppakassia kerrallaan kotiin kantava perheenäiti (tai isä).
Kuten myös tiskikoneen täyttöön, kun sitä jatkuvasti tekee. Mutta vaikka mies ja minä kumpikin täytetään ja tyhjennetään tiskaria, jostain syystä minä täytän sen tehokkaammin kuin mies. Mies valittaa aina, ettei sinne mahdu, että joutuu tiskaamaan osan käsin. Kun taas minä saan 99,9% kaiken aina mahtumaan koneeseen. Aivoni työstävät astiaryökkiön tiskipöydällä ja sen jälkeen vain ladon ne koneeseen. Siksi minusta on oikeastaan vaikeampaa täyttää konetta sitä mukaa kun astioita tulee, joudun ottamaan täytön melkein aina silloin alusta, ja sijoitteluprosessini häiriintyy.
Tänään olen tiskarin lisäksi tehnyt täyttötetristä myös matkalaukkujen kanssa. Tyttöjen laukut oli helpot, kun niissä on vain vaatteet. Eikä omanikaan kovin hankala tapaus, mutta kengät ja matkaan lähtevä johtomäärä (kahden kameran akkujen laturit, kännykän verkkolaturi ja tämän miniläppärini verkkojohto), manuaalipäiväkirjani, toinen matkaan lähtevä kirja, saniteettipussit ja muutama muu randomi tavara toivat haastetta matkalaukun toisen puoliskon pakkaamiseen.
Käsimatkatavarani olivat se hankalampi tapaus. Lähinnä siksi, että pitkin miettiä palapeli niin päin, että kun tiedän, mitä kaikkea pitäisi sinne mukaan saada, piti miettiä niille optimaalinen laukku tarjolla olevasta valikoimasta. Oman lisähaasteensa asiaan toi se, että päätin sittenkin ottaa mukaani ixuksen lisäksi myös samsungini, eli järkkärikameran, jolla on iso laukku. Lopulta päädyin jättämään kameran oman laukun himaan, otan käsimatkarepuksi pehmustetun läppärireppuni, eiköhän se kamera siellä selviä. Ja siinä on valmis tasku miniläppärillekin.
Matkaan on enää pari päivää aikaa. Tyttöjä vähän jo jännittää, itseäni jännittää lähinnä, että saan hoidettua kaikki viimeisetkin matkaan liittyvät errandit ajoissa ja kunnialla ennen lähtöä… Ja se, ollaanko matkan ajan terveinä vai sairastetaanko flunssaa tai a- tai b- tai jotain-virusta koko reissu. Mies on nimittäin kipeä nyt, oireet pahasti samanlaiset kuin meillä oli vuosi sitten jouluna, jolloin tautia kunnon kuumeen kera kesti reilun viikon. Argh.