– mutsi tuli eilen takas Suomeen (ja oli meillä eilisen päivän) vietettyään koko talven lokakuusta asti Kanarialla. Kyllä oli mukavaa nähdä taas, jutella taas kasvotusten 🙂 Tytöillekin iso juttu, että maamo on taas kotimaassa, kovasti ehtivät jo kaivata ja välillä laskea aikaa siihen, että taas maamon näkevät

– sisko tuli meille eilen myös töiden jälkeen ja illalla heitin himaan, oli jälleen kerran ihanaa jutella kaikesta. Kun vaan saataisiin aikaiseksi se tyttöjen ilta systerin ja serkun kanssa…

 

– lasten ilta- ja aamupesut on tässä lukaalissa ihan hirveät ja mietin juuri eilen illalla taas, etten edes tiedä kumpi on pahempaa: hoitaa asia itse vai kuunnella showta alakerrasta. En tajua. Tai siis tajuan – lapset reagoivat ilmeisesti näin tähän meidän stressaavaan ja kiireiseen elämäntilanteeseen. Silti en jaksa.

– tosikoisen kanssa on aina vaan yhtä vaikeita tietyt asiat, mutta tänään oli neuvola ja sain sekä vinkkiä lukea mll:n sivujen artikkeleita (miksen ollut itse niitä aiemmin hogannut?) että jälleen tuuppauksen ottaa viimein yhteyttä perheneuvolaan, jotta jonkun ammatti-ihmisen kanssa voisi vähän tsekata, mitkä olisi niitä parhaita tapoja toimia tosikoisen kanssa

 

Minulla on ihana perhe. Olipa elämässä mitä tahansa, takanani on turvaverkko. On äiti, isä, sisko, isoäitikin, joihin voi luottaa, joihin voi tukeutua, jotka ovat siinä kun minä tarvitsen ja joita varten minä myös olen, kun he sitä tarvitsevat. On suloiset ja ihanat lapset, joita minä rakastan aina ja toivon, että aikanaan heidän kanssaan välit ovat yhtä hyvät ja läheiset kuin minulla äitini kanssa, ja joiden toivon olevan keskenään aikuisina yhtä läheiset kuin minä olen siskoni kanssa. On mies, jonka kanssa olen jakanut tähänastisesta elämästäni jo puolet ja vaikka juuri nyt rakentaminen ja kaikenlaiset asiat joita joka parisuhteessa kai joskus tulee eteen jossain muodossa vievät oman veronsa, tiedän että meillä on edessä vielä koko loppuelämä yhdessä, jos vain jaksetaan tämän(kin) raskaan ajan yli.

 

Kaiken kaikkiaan, come what may tässä elämässä, tiedän, etten jää koskaan yksin. Ja se on paljon se 🙂