Aamulla työmatkalla huomasin, miten mieleeni putkahteli äitini, mummini ja isoäitini ohjeita siitä, miten naisen tulisi olla – jäi siis näemmä pyörät päässä pyörimään 😉 Ohjeita, joita jo jonkin verran olen siirtänyt jälleen seuraavalle kasvavalle naissukupolvelle. Ohjeet, jotka ovat yhtä ajattomat kuin naiseuskin, vaikka ajat ja tavat muuttuvatkin. Ei mitenkään tärkeysjärjestyksessä, vaikka ovatkin numeroidut.

 

1. (hieno) nainen ei tuoksu kuin korkeintaan vähän hajuvedelle (minä tosin en nykyisin yleensä sitäkään, sillä yksi jälkimmäisen raskauden tuomista pysyvistä fysiologisista muutoksista palelun ja alhaisen verenpaineen lisäksi on nenän hajusteherkkyys – käytän siis lähes ainoastaan hajustamatonta kosmetiikkaa)

2. vatsa sisään, hartiat taakse, eli ryhti suoraksi (erityisen vaikea ja pitkä taival, mutta niin palkitsevaa huomata, että se on jo vuosikymmenet tapahtunut luonnostaan)

3. istu aina jalat yhdessä (tai ristissä, ja niin minä istun oikeastaan aina)

4. kävele lyhyitä askelia (noh, korkokengillä ei paljon harpota 😉 )

5. siivoa suusi eli puheesta pois kaikki rääviydet ja kiroilu

6. yleiset käyttäytymissäännöt kunniaan: syö pieniä paloja kerrallaan, älä puhu ruoka suussa, kyynärpäät pois pöydältä, älä keskeytä toisen puhetta, katso silmiin puhuessasi, vastaa kun sinulle puhutaan, ole kohtelias jne.

7. ole luonnollinen, ei mitään turhaa keimailua, niin sujuu luonteva flirttikin kuin itsestään, enempiä yrittämättä

8. näytä huolitellulta, siis ei yliampuvalta, vaan huolitellulta (muista siis katsoa peiliin ennen kuin lähdet kotoa, ettei tarvitse pikaharoa hiuksia kuntoon työpaikan hississä…)

9. anna miehen ojentaa takki yllesi (eikä kuten minä 4v: tempaisin takin kaverini isän käsistä tiuskaisten että osaan minä itsekin!) ja avata ovi ja päästää edellä ja muutenkin olla sinulle herrasmies

10. naisella on muodot: lantio ja vyötärö sekä tietenkin jonkinkokoiset rinnat, eli vaikka olisi hoikkakin, ei pidä olla tasapaksu tikku

 

Näillä mennään, noin ulkoisesti ja vähän sisäisestikin 🙂 Ja tokihan tähän päälle vielä se oma valovoimainen luonne ja sisäinen kauneus, jotka sinänsä ovat tietenkin kaikkea ulkoista tärkeämmät. Mutta ilman pientä ulkoista apua, ne jäävät kovin herkästi piiloon ja huomaamatta.