Näin pitkälle tultiin rakennushommissa ennen kuin minä laitoin hihojani heilumaan tontilla. Ei niin ettenkö olisi halunnutkin siellä auttaa miestä, minun hommani vaan on ollut huolehtia näistä lapsista. Heidän kanssaan on siellä vähän hankalaa. Siellä ei oikein ole tekemistä (jos ei lasketa mudassa möyrimistä), siellä on toistaiseksi aika vaarallistakin.

 

Tänään nyt kuitenkin olin siellä lasten kanssa – sen about puolitoista tuntia, jonka siellä lasten kanssa voi olla. Tontille tuotiin tänään 129 pakettia styrox-levyjä, jotka ovat tiellä. Siis ihan tontilla, ei tiellä tiellä, mutta työmiesten tiellä. Miehellä oli menoa töiden jälkeen, joten minä ja lapset mentiin aloittamaan hommaa, jotta levyt saadaan tieltä pois. Mies meni nyt iltasella jatkamaan sitä.

 

Jonkin aikaa pyörittelin niitä isoja styrox-levypaketteja ihmetellen, miten niitä oikein kannetaan, kun hädin tuskin sormet ylsi ottamaa reunoilta kiinni. Sitten sen keksin. Kantaminen kävi parhaiten vanhaan afrikkalaiseen tyyliin pään päällä 😀 Kyllähän sekin käsivoimille otti, mutta sujui kuitenkin.

 

Tytötkin auttoivat sen verran kuin jaksoivat pyörittelemällä paketteja eteenpäin maassa. Sujui se niinkin 😉 Aika pian kuitenkin väsähtivät siihen ja menivät sinne mutaan möyrimään eli tontin laidalle leikkimään savella ja hiekalla. Kannoin paketteja ja välillä kurkin, missä tytöt mahtavat olla. Esikoinen tuli sieltä takaisin styrox-pakettien luo ja justeerasi niitä minkä ehti. Teki nukkumapaikkaa ja majaa ja marisi joka kerta, kun otin paketin.

 

Vähän ajan päästä ihmettelin, mihin se tosikoinen oli jäänyt ja menin katsomaan. Sillähän se uitti koipiaan mutalammikossa (sateiden jäljiltä vieläkin). Mikäs siinä, paitsi että mutaiseksi tulee, mutta kun sattuipa olemaan neidillä toinen sandaali vielä jalassa! Toinen oli märkänä tytön vieressä. Otin märät ja mutaiset sandaalit ja talutin au-jalkoihin-pistelee-valittavan tytön ja toisen mä-haluun-levätä-styrox-paketin-päällä-marisevan lapsen autoon.

 

Se siitä raksatyöstä siltä erää. Muistoksi sain auringonkuumottaman ihon (mutten kuitenkaan palanutta ihoa), väsyneet hauikset ja kipeän päälaen 😀