Kinkut ja kääröt

Tänä aamuna heräsin kakskyt yli seitsemän ajatukseen: "se kinkku on vieläki pakastimessa!". Pomppasin sängystä ajatuksen ajamana, nostin kinkun pöydälle sulamaan ja palasin sänkyyn. Nukkuakseni puoli kahteentoista asti. Eilen nukuin vartin yli kahteentoista, tosin olin aamulla tunnin verran pystyssä, kun pakkasin typsyt matkaan mummille ja ukille ja niiden kanssa mökille. Mitä tähän voi sanoa? Olen oikeasti vissiin aika uuvuksissa, kun unta riittää kellon ympäri monta yötä peräkkäin.

Minulla oli ollut ajatuksena paistaa se kinkku tänään, mutta koska eilispäivä kului lähinnä sängyssä koneeni kanssa loikoillen – lueskelin vanhoja blogejani ja kopioin niistä backuppia – ja sitten tulikin jo kiire lähteä Jumboon tai oikeastaan Flamingoon tai oikeastaan vähän molempiin, piipahtamaan viimeiset kaupat ja sitten miehen kanssa elokuviin, unohtui se kinkku sinne pakastimeen ja on nyt jäässä päällimmäistä senttiä lukuunottamatta. Eihän se iso kinkku ole, noin kolmikiloinen, pienin rulla minkä löysin kaupasta, mutta kestää silläkin sulaa! Paistan sen siis kai vasta huomenna.

Mehän saadaan jouluateria aattona isäni luona ja tapanina appivanhempien luona, joten melkein jätettiin kokonaan jouluruuat ostamatta kotiin. Eikä meillä sitä ihan perinteistä settiä olekaan, karsittu versio. Kinkku on kiva paistaa itse kotona, tuoksunsa takia ja koska minä tykkään veistellä sitä sitten leivän päälle loppiaiseen asti. Laatikot on, pienin rasia kaikkea, niistä riittää sopivasti se yksi ateria. Itse en laatikoita ole koskaan tehnyt enkä varmaan teekään, liian laiska moiseen 😛 Kalat ja mädit ja sellaiset herkut puuttuvat nyt täältä kotoa, mutta niitä saanee isän luona aattona, kyllä se riittää.

Lahjat odottavat tuolla kaapissa paketointia, sen ajattelin tehdä seuraavaksi. Jostain syystä niitä on minusta kiva paketoida! Yleensä olen tehnyt sen homman jonain yönä ennen joulua, mutta nyt on loistavaa aikaa tehdä se näin päiväsaikaan. Lapset kotiutuvat mökiltä tosin johonkin aikaan tänään, mutta koska tuolla lienee kohtalainen keli mökkeillä, varmaan vasta iltasella. Minulla on siten vielä monta tuntia hyvää aikaa paketoimiseen.

Kaikesta tästä valmistelusta huolimatta tuntuu taas hassulta, että jouluaatto tosiaan on jo huomenna. Ei jotenkin ollenkaan tunnu siltä… Toisaalta, miltä sen pitäisi tuntua näin aikuisena? Voisihan sitä silti laittaa vaikka vähän joulumusaa soimaan ja laittaa itselle kahvin sijasta mukin glögiä 🙂

Oikein hyvää ja rauhallista joulua itse kullekin!

One thought on “Kinkut ja kääröt

  1. Kyllä joulu on mennyt syödessä ja lepäillessä, ehkä huomenna jo tästä ihanasta koomasta herää todellisuuteen…

Leave a comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.