Mistä ihmeestä tuota vettä oikein riittää, kun tuntuu että koko vuoden on vaan satanut! Ei nyt ehkä aivan joka minuutti eikä aivan joka päivä edes, mutta melkein joka päivä ainakin jossain vaiheessa päivää. Meidän piha on yhtä mutalammikkoa ja kaikkialla on kuraista. Pesin juuri tosikoisen kuravaatteet ja haalarin, jotka oli järkyttävän rapaiset. Toivottavasti ei pesukone syönyt kovin liikaa hiekkaa…

Tytöt lähtivät tänään tuossa aamupäivällä vaarinsa, vaarin vaimon ja isoäitini kanssa meidän landelle käymään. Saa nähdä kuinka uitetut koirat sieltä kohtapuoliin kotio palautuu! On niillä suurin piirtein vettä pitävät ulkovarusteet päällä – tai no, tosikoisen takista en ole satavarma, kun se oli sellainen hätäostos tuossa alkusyksystä, etten enää muista löytyikö silloin joku tex vai ei… Mutta housut ainakin pitävät, samoin esikoisen koko ulkoilupuku.  Nekin vaatteet olisi kyllä pitänyt pestä tässä viikonloppuna, mutta eilen ei muistanut ja tänään on jo vähän liian myöhäistä, kun landelta kotiutuvat.

Miehen kanssa me ollaan oltu sisälläs kotosalla koko päivä, mitä nyt mies on piipahdellut tuolla katetulla akaterassilla sahaamassa kattopaneeleita sirkkelillä. Minä työnsin nenäni ulos juuri sen verran, että kävin etukuistilla tupakall, katon alla, ihmettelemässä lainehtivaa pihaa ja syviä lammikoita rännien syöksyputkien alla, kun ei vielä ole ne sadevesiviemärit paikallaan ja kunnossa.

Jos tätä menoa jatkuu tätä sadetta aina vaan, ja tulee yhtään pakkasta tähän seuraksi, tulee kyllä tosi luminen talvi! Täytyy tosin todeta tähän, etten kovin lujasti usko pakkasiin enää täällä päin Suomea – saattaa tosin olla vähän toiveajatteluakin 😉 Niin tai näin, märästä ei näemmä eroon pääse, mistä johtuikin mieleen, että tuolla odottaa pullo kosteussuojaa, jota on jo pitkään pitänyt suihkia noihin nahkatakkeihini ja -saappaisiini. Jos vaikka tekisi sen viimeinkin.