Tiesin toki jo illalla, että aamulla on edessä aikainen nousu, tai no siis, ihan normaaliaikainen, puoli seiska. Nukkumassa olin silti siihen normaaliin puolenyön aikaan, tai ehkä jo himpun ennen. Uni ei tullut silmään heti, mutta heti kun olin nukahtamaisillani, alkoi esikoinen valittaa sängyssään. Oli valitellut mahaansa jo illalla, nyt tuli sitten oksennus.

 

Sitäpä siinä sitten kestikin muutaman tunnin. Sitä, että yritettiin nukkua, minä en saanut unta ja juuri kun olin vaipumassa viimein uneen, oksensi lapsi jälleen. Onneksi on jo monta vuotta osannut oksentaa ämpäriin, joten ei sentään lakanapyykille tarvinnut keskellä yötä ryhtyä. Jos tuosta tosikoinenkin sairastuu, saattaa sekin riemu vielä koittaa – en tiedä, miten on tämän laita hänellä.

 

Jeejee. Ei olekaan mahatautia meillä nähty pitkään aikaan, mutta ei nyt oikeastaan olisi väliksi ollut nytkään. Eipä sille silti mitään voi, tietenkään. Jotenkin silti toivoisin, että jäisi vain esikoisen sairastamaksi tällä kertaa ja että menisi nopsaan hältäkin ohi, sillä huomiseksi meillä olisi rannekkeet koko perheelle Linnanmäelle! Ja minulla ensi viikollaKIN tuota ohjelmaa siihen malliin, ettei olisi aikaa sairastaa. No oikeasti, milloin olisi?

 

Tämä viime yön mahatautiepisodi nyt kuitenkin verotti muutenkin vähäistä unimäärääni ja kasvatti muutenkin suurta univelkaani siihen malliin, että kun noin 4 tunnin yöunen jälkeen nousin ja lähdin ajelemaan n. 60km päähän asiakkaalle, kurvasin ensimmäiseksi ensimmäisen huoltoaseman pihaan hakemaan jättisuuren kahvin (kotona en jaksanut keittää) ja koska siellä ei ollut EDiä punaisena, otin tölkin sokeritonta RedBullia. Ihan ok sekin. Ja perillä asiakkaalla hakemaan kahviosta lisää kahvia (ja sainpa sieltä ihanan lämpimän sämpylänkin!).

 

Silmät on silti ristissä yhä ja aivotoiminta hiukan tahmean oloista. Mutta eiköhän tästä taas selvitä sillä kuuluisalla rutiinilla, joka kicks in, kun kytken sen vaihteen päälle, kohta. Ja hyviäkin uutisia sain: päiväni on vain puolikas, pääsen puolen päivän jälkeen lähtemään kotiin ja voin vaikka nukkua iltapäivän. YES!