Ei oikeastaan ulkona, vaikka sielläkin on syksyisen vilakkaa. Aurinkoiset aamut tietenkin hipovat sitä nollaa, välillä pudoten sen allekin, mutta onhan päivälämpötilat vielä kympin tienoilla. Ja harmaina aamuina aamulämpötilatkin jopa.
Mutta meillä on kotona sisällä kylmä. Välillä oli lattialämmitys poissa kokonaan puolesta asuntoa eteisen ja käytävän laatoituksen vuoksi (on muuten kyllä ihme jäbä se laatottaja, ei ole saanut vielä rahojaan muttei kaiffaria ole myöskään näkynyt tällä viikolla saumaamaan hommaa loppuun…) ja lisäksi yhä varastosta pääsee kylmä ilma sisälle asuintiloihin ja ne välikaton villat…
Minulla saattaa siis kotona olla päälläni kauttaaltaan kaksinkertaisesti pitkää ja villasukat jalassa, hyvä ettei pipo päässä ja hanskat kädessä, kun muuten palelen niin. Siis kai siellä periaatteessa on kuitenkin jotain parinkymmen asteen tietämillä se sisälämpötila, tuskin ainakaan paljon alle, en ole tsekannut, mutta minä olen niin vilukissa. Sisälämpötilan pitäisi minulle olla 23 astetta, se on jotenkin sopiva, jottei kuitenkaan vallan hiki tule. Mutta alle sen, alan palella tosissani.
Eikä asiaa nyt tietenkään ollenkaan auta se, että kun astuu ovesta ulos iskee vastaan syyssää. Minä kun en ole edelleenkään ollenkaan syysihminen. Pelkkä ikkunasta ulos katsominen viluttaa näinä syksyn ja tulevan talven kuukausina. Odotan sitä kevättä, aurinkoa, lämpöä. Odotan sitä viikkoa Kanarialla helmikuussa. Odotan ensi kesältä jotain paljon paljon edellisiä pari kesää parempaa lämmön osalta. Hellekesä aatoksissain…
Muuten, ainakin sain viime torstaina ostettua lapsille uutta talvivermettä. Kummallekin kahdet talvikengät, tosikoiselle kaksiosaisen talvipuvun ja esikoiselle haalarin. Se haalari oli toivelistalla jo viime talvena, mutten silloin löytänyt mistään tarpeeksi isoa haalaria, kun niiden koot loppuivat kaikkialla 128senttiseen. Mutta nyt löytyi cittarista 140senttinen Lassie, jee 🙂 Tosikoinen sai tosiaan kaksiosaisen puvun, jotta takin saa siitä sitten muuhunkin käyttöön. Jos haalaria kaipaa vaikka kotipihalla, saa tyytyä esikoisen vanhaan. On vaan niin kulunut jo, ettei ihan täyttä lämpöä enää mielestäni takaa.
Tosikoinen muuten valitsi ns. paremmiksi talvikengikseen sellaiset, missä on narut niinkuin äidinkin kengissä, tosin siellä saappaiden takana. Oli niin ihastunut saapikkaisiinsa, että vietti koko sunnuntain kotona ne jalassaan 😉
Musta taas sisälämpötila 23 kuullostaa kidutukselta 🙂
Olen myöskin vilukissa mutta jotenkin itse pidän sisälämpötilasta 18 astetta ja lisäksi se on taloudellista (makkarissa voi olla vielä hieman viileämpi) – pitäähän olla syy että saa ostaa ihania pehmo-fleece paitoja ja villasukkia jne. Ulkomaillekaan en suostu lähtemään jos lämpötila on yli 22 astetta 😀
Ja täällä taas toivotaan että ensi kesä olisi ilman hellekausia sellaista max 19 astetta, puolipilvista mutta EI sadetta.
Hyvää syksyn jatkoa 🙂