Joskus se vaan on vaikeeta saada oikeat vaatteet päälleen. Jahkaa ja jahkaa, vaihtaa ja vaihtaa taas, kokeilee ja miettii ja lopulta päätyy johonkin. Useimmiten päädyn oikeaan, fiiliksen kannalta, mutta joskus käy niinkin kuin tänään, että kävellessäni kotiovelta autolle jo tiedän valinnan menneen täysin vikaan. Siinä vaiheessa vaan ei yleensä enää ole aikaa kääntyä takaisin ja uusia koko vaatekertaansa vielä kerran. Minkä jälkeen koko automatkan ajan epämukava "väärät vaatteet päällä" -olo vain voimistuu ja sen jälkeen onkin tyhmä fiilis koko päivän.

 

Minulle on tavallista se, että jo illalla mietin, mitä seuraavana päivänä päälleni laitan. Tai oikeastaan, saatan miettiä vaatevalintojani useita päiviä eteenpäin, peilaten viikon agendaani siihen, mihin vaatteisiin milloinkin kenties haluaisin pukeutua, riippuen siitä, missä milloinkin olen. Varmistaakseni, että minulla on oikeat vaatteet puhtaina oikeina päivinä. Minulla on myös sellainen rajoite pukeutumisessa, etten voi enkä halua käyttää samoja vaatteita, so. esim. samoja housuja tai samaa puseroa, kahta päivää peräjälkeen tai samassa paikassa, en ainakaan samalla viikolla. Joten pelaan jatkuvasti jonkinlaista vaatepalapeliä ja hyvin nopeasti alan tuntea, että valinnanvaraa on liian vähän. Siksi haluan jatkuvasti uutta vaatetta.

 

Aika usein vaatepalapelini palat loksuvat paikalleen kohtalaisen onnistuneesti, pieniä fiilarimuutoksia saattaa viikon varrella esiintyä, mutta tottahan niin pitääkin olla. Aamulla pitää ollakin vähän pelivaraa vaatteiden suhteen, vara muuttaa mieltä. Jos ei teekään mieli laittaa housuja vaikka oli suunnitellut. Tai haluaakin toisenlaisen puserokokonaisuuden. Siksi minulla on aina lyhyelläkin reissulla aivan liikaa vaatetta mukana. Pitää olla mahdollisuus muuttaa suunnitelmia fiiliksen mukaan. On kamalaa olla vääränlaisissa vaatteissa koko päivä.

 

Joskus niin kuitenkin käy ihan himassakin. Kuten tänä aamuna. Illalla olin jo määritellyt, että laitan jalkaani uusimmat mustat farkkuni, joissa viihdyn niin hyvin. Puseroasia oli vähän hakusessa, mutta tuumasin, että kaipa se aamulla siitä selkiytyy. Aamuun mennessä olinkin jo päättänyt, että laitan mustan hihattoman paidan ja metsänvihreän collariboleroni, enkä tänään korkoja vaan mustat tennarityyliset, mikähän niiden nimi ikinä on.

 

Aamulla kuitenkin sain päähäni, etten haluakaan niitä farkkuja, koska niissä olin viime ja edelliselläkin viikolla jo niin monena päivänä duunissa, etten niitä enää tänään laita. Meinasin jo vetää päälleni toiset farkut, mutta vaatekaapilla sain jonkun oudon hetkellisen mielenhäiriön ja vedinkin jalkaani mustat pussilahje-optioiset kangashousuni – yhdet lempihousuistani kyllä, mutta ovesta ulos astuessani totesin, että tänään ne olikin virheliike. Ei sittenkään tämän päivän juttu.

 

Vihreä collarikin jäi sitten kotiin, koska se oli niin armottoman ryppyinen, ettei sitä voinut silittämättä laittaa eikä hitaan aamun päätteeksi siihen enää ollut aikaa. Joten laitoin viimeisimmän ostokseni, mustan vastaavaan, joka on kyllä ehdoton lempparini, mutta samassa kategoriassa niiden farkkujen kanssa: viime aikoina ollut aivan liikaa päällä. Oli se silti oikeampi vaihtoehto kuin se pinkki collari, jonka jo melkein laitoin.

 

Tässä asusteessani, ne mustat tossutkin jalassa, vedin nahkarotsia niskaani vain todetakseni, ettei se nyt sopinut ollenkaan muuhun vaatetukseeni. Tiedän, olen aivan liian nyanssiherkkä, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa. Joten valitsin naulakosta fleecetakin. Lempivaatteita sekin, mutta jälleen jo autolle kävellessäni totesin, että vikatikki, ei yhtään sitä, mitä tänään haluaisin päälläni pitää. Ja vikatikkeys vain vahvistui, kun kävelin autolta töihin. Jouduin jättämään auton vaihtoehtoparkkiin vähän kauemmas, kun meidän halli oli jo täynnä tullessani. Ajattelin kävellessäni sytyttää tupakan – ja totesin, että stendarini olikin sen nahkarotsin taskussa!

 

Nyt saan siis kärvistellä täällä vaatteissa, joissa en juuri tänään viihdy. Ja totesin juuri housujeni olevan likaisetkin. Enkä tupakallekaan pääse ilman että tarvii pummia joltain tulta. Kämmi!