Vein tänään lapset hoitoon vähän myöhään, oli vähän hidas aamu, vaihteeksi. Päiväkodissa oli juuri aamupala alkanut ja toisin kuin eilen, jolloin nenään leijaili ihana paahtoleivän tuoksu, tänään siellä oli aamupalaksi ruispuuroa. Ruispuuroa ilman mitään. Ok, voisilmä ja maitokin olisi ollut mahdollista, mutta näytti kovasti siltä, että ei se puuro niidenkään tokkeiden kera oikein lapsille (siis kellekään lapsille) maistunut. Sen verran hintsuja annoksia ottivat.

 

Omista tyttäristäni nuorempi meni kyllä latomaan puuroa lautaselleen, hänelle puurot pääsääntöisesti maistuvat (päiväkodissa). Isompi nyhjäsi minussa kiinni ja katseli minua anelevin silmin. Äiti, sano, ettei mun tarvii syödä puuroa! Minä en halunnut alkaa jaella erioikeuksia, joten sanoin, että siitä asiasta hänen on keskusteltava hoitajien kanssa. Lopulta esikoinen jäi eteiseen istumaan – meni tai sitten ei sinne puurolle lähdettyäni.

 

Kyllä täytyy sanoa, että sympatiani olivat tyttäreni puolella. En minäkään sitä puuroa olisi syönyt. Aikoinaan äitini yritti saada minut syömään puuroa (koska oli sanottu, että lasten pitäisi syödä puuroa), mutta luovutti, kun kakoin ja kakoin ja lopulta oksensin sen pihalle. Olin silloin hyvin pieni, joten oikeasti meillä ei koskaan ollut puuropakkoa. Tai siis, meillä ei koskaan ollut puuroa. Ja siskolleni äitini taisteli puurovapauden päiväkodissakin.

 

Minäkin syötin lapsilleni puuroa heidän ollessaan vauva, sen aikaa kun se heille maistui ja siinä muodossa kuin se heille maistui. Esikoinen veteli Tutteli-puuroja purkista ja tosikoinen Bonan/Semperin jauheesta tehtyjä sileitä puuroja. Kumpikin lopetti niiden syömisen joskus reilun vuoden vanhana, kun oli hampaita riittävästi leivän ja murojen syömiseen. Sen koommin ei meillä ole puuroja nähty (paitsi joskus manna, suklismanna ja jouluna riisi – ne maistuu meilläkin). Hoitopaikkojen puuron syöttämiseen en ole puuttunut sen ihmeemmin; ei siellä nykyisin ihmeemmin pakoteta mitään syömään muutenkaan.

 

Sinänsä olen aina ihmetellyt tätä suomalaista puurohulluutta muutenkin. Toiset syövät puuroa lounaaksi töissä, joko elovenan pussipuuroa tai sitten jotkut työpaikkaruokalat suorastaan tarjoavat puurovaihtoehdon! Kaikkialla paasataan puuron terveellisyydestä ja miten puuroa pitäisi syödä aamuin illoin. Miksi ihmeessä?

 

Puuro on parhaimmillaankin mautonta. Ja limaista ja… bblllh. Ja täynnä niitä lihottavia hiilihydraatteja. Ok, terveellisiä kuituja toki löytyy. Mutta ei puuro pidä nälkääkään kovin kauan, huolimatta siitä mitä väitetään. Tämä on empiirinen tutkimustulos 😉 Mikä siitä muka tekee niin hyvän aamupalan? Mikä siitä muka tekee paremman aamupalan kuin vaikka leipä ja jugurtti tai murot?

 

Sanonpa vaan. Raha. Puuro on halpaa. Puuro on jäänne pula-ajalta. Syököön vaan puuroa ken tykkää, ei se minun asiani tietenkään ole. Kunhan ymmärretään, ettei se ole mikään autuaaksi tekevä asia.

 

EI pakkopuurolle!