Vappu the työväenjuhla

Lauantaina heräiltiin puoli yhdeksän aikaan ja lähdettiin liikkeelle kymmeneltä hakemaan pakettiautoa Suomenojan Nesteeltä. Ajettiin enstöiksi länärin toiselle puolelle Bauhausiin ostamaan seinälaattoja ja parkettia; laatat keittiön välitilaa ja kaapitonta seinää varten ja parkettia keittiön ja tosikoisen huoneen lattioita varten. Keittiön lattia on muuten vaan ruma muovimatto, mutta tosikoisen huoneesta revittiin pois homeinen huopamatto. Joskus tulevaisuudessa ehkä korvataan myös kahden muun makuuhuoneen muovimatot parketilla. Ehkä.

Sieltä ajettiin vanhalle talolle irrottelemaan lamppuja sekä keittiöstä hella  ja liesituuletin ja tyhjentämään mancave ja muu kellarikerros loppuun, sisältäen mm. palvelinfarmimme kahta isointa palvelinta lukuunottamatta. Laittamaan ovenkarmit paikalleen sinne mistä ne oli pitänyt ottaa pois, jotta pesukone ja kuivuri mahtuivat sisään pesuhuoneeseen. #rintamamiestalo

Jossain vaiheessa talon uudet omistajat tulivat käymään, tarkastamaan jälkemme ja ottamaan avaimet, vaikkemme vielä olleet valmiit edes. Minä pakenin kaaosta vähäksi aikaa asioille, mutta vielä siellä oli tekemistä kun palasin. Siinä vaiheessa, kun mies purki vielä yhtä varastohyllykköä, jota en olisi halunnut mukaan, aloin huitoa käsilläni ilmaa ja lopulta painuin autoon istumaan vähäksi aikaa. Koko homma uhkasi laukaista paniikkikohtauksen. Etenkin kun alkoi sataa lunta.

2017-04-29 17.04.39

Lopulta kaikki oli pakussa ja suljimme ovet perässämme. Kotona odotti järjestelyhommat ennen kuin voitiin edes purkaa pakukuormaa. Kello kävi puolta yhdeksää, kun pakettiauto viimein oli tyhjä ja lähdimme sitä palauttamaan. Kotimatkalla tilasin Pizza Onlinesta meille ruokaa, miehen vastusteluista huolimatta. Mies alkaa olla kyllästynyt take awayhin. Ymmärrän. Mutta mitä sitä muutakaan, kun ei ole keittiötä.

Heräsin sunnuntaiaamuna aivan liian aikaisin ajatukseen ”unohdettiin sitten katsoa vesi- ja sähkömittareiden lukemat”. Yritin hätistellä uusia omistajia, mutta Vappuaatto.

Pukeuduin pitkästä aikaa viikonloppuna muihin kuin työverkkareihin, kun oltiin lähdössä viemään esikoista isälleen, minne ekaa kertaa oli tulossa tyttöystäväkin. Bussilla täältä Tammistoon menee liki tunti… ”Kevätsää” oli kirpakan kolea jälleen, joten kaivoin kevytuntsini esiin (olisin sitä kaivannut monesti, mutta koittanut pärjäillä ilman) ja yritin korjata sen vetskarin. Lopulta päädyin vain ompelemaan vetoketjun kiinni, niin että takista tuli anorakki, ja lähdettiin. Autossa tsekkailin Uniqlon verkkokauppaa, mutta se toimittaa vain Jenkkeihin. Figures.

Tiputettuamme esikoinen Tammistoon, suunnattiin kulkumme Kaareen. Piti käydä apteekissa ja Prismassa – sanoinko, että mies on kyllästynyt take awayhin? Ihan ensimmäiseksi kuitenkin otin Espressohousesta isoimman mahdollisen cappucinon, extra-espressoshotilla ja miehelle mochaccinon. Sitten siinä matkalla apteekkiin, miehen mentyä edeltä Prismaan, pikakävelin läpi kaikki matkan varren vaatekaupat uuden kevytuntsin löytämisen toivossa. Väärä vuodenaika, no luck.

Prismasta sellaisen löysin. Kivemman mallinkin kuin tuo Berliinistä Uniqlolta ostamani (joka oli miesten malli, sillä siellä ei ollut naisille mustaa takkia ollenkaan!), eikä hintakaan ollut paha, näin keväällä. Etsin miehen, joka oli jo täyttänyt ostoskorin Tomahawkilla ja halsteribroilereilla. Haettiin vielä koirille kuivattuja kanafileitä ja pari tölkkiä olutta ja lonkeroa ja lähdettiin kassan kautta kotiin. Vanha rotsi meni roskikseen siinä noin kassan kohdalla.

Luulin meidän siitä suuntaavan kulkumme kotiin – vaikka olin niistä vapaapäivistä puhunut, eivät aivoni oikein siihen olleet suostuneet, vaan päässä pyöri ne muutamat jutut, mitä kotona olin jo herätessäni suunnitellut päivän aikana tekeväni. Miehellä oli kuitenkin muut suunnitelmat. Hän käänsikin auton nokan jälleen kerran kohti vanhaa kotia. Yritin jälleen hätistellä uusia omistajia, sillä meillähän ei enää ollut avaimia, mutta turhaan. Vapunvietossa kai olivat.

Ei meillä sisälle muuta asiaa olisi ollutkaan, kuin ne mittareiden luvut. Miehen agenda oli purkaa puusuoja, jonka viime kesänä rakensi, mutta joka ei ikinä päässyt käyttöön. Ei niillä lavoilla väliä, mutta se metallikama siitä. Järeät kulmaraudat ensisijaisesti. Tietenkin sitten juuri sillä hetkellä alkoi taivaalta tulla taas rakeita niskaan. Onneksi oli kunnon takki päällä. Sen urakan jälkeen käytiin vielä Lidlissä hakemassa pakastepizzoja ja muuta ruokaa.

Oltiin me kotona ennen neljää sentään. Vielä oli kuitenkin monta pientä juttua, jotka piti tehdä ennen kuin voi heittäytyä laakereilleen lepäämään. Ensimmäiseksi piti kantaa alakertaan lauantaina eteiseen jätetyt lipasto ja pieni kaappi. Sitten piti hakea autotallista pieni pöytälevy ja sille jalat ja rakentaa pöytä. Sitten piti roudata autotallista uuni-mikro-combo keittiöön sen pöytälevyn päälle. Mainitsinko, että mies on kyllästynyt take awayhin?

Puoli kuuden aikaan mies laittoi briketit startteripiippuun palamaan aloitti pitkällisen grillausoperaationsa. Kahdella grillillä, ruokaa paitsi samalle illalle, myös viikon varrelle. Kaksi halsterikanaa ja kaksi tomahawkia. Sillä välin minä järkkäilin kamoja lauantaina sisään tuotuihin laatikostoihin ja tunsin väsyneenäkin huikeaa tyytyväisyyttä siitä, että sain taas kotia pykälän verran valmiimmaksi. Laitettiin makuuhuoneeseen stereotkin kuntoon ja myöhemmin illallisen jälkeen kuunneltiin raukeina Guns ’n’ Rosesia ennen nukahtamista.

2017-04-30 19.34.06-2Tänään on sekä ihmiset, että koirat saaneet Vappuherkut aamupalaksi. Tai no, teineistä en tiedä, kun eivät ole kotona – esikoinen ja tosikoinen kavereillaan, keskimmäinen äidillään kai – mutta me miehen kanssa syötiin sunny side up -kananmunat, parsaa, hollandaise-kastiketta ja muutama pieni siivu tomahawkeista cappucinojemme kanssa (vain skumppa puuttui) ja koirat saivat tomahawkien luut.

Tänään paistaa aurinko ja ulkona on lämmin. No, 12 astetta, mutta siinäkin on kymmenen enemmän kuin eilen pahimmillaan. Tänään ei tehdä töitä, vaikka mies ehdottikin, että voitaisiin rakentaa se pesukoneen ja kuivurin taso, jota jo eilen niin kaipasin. Totesin, ettei se ole NIIN tärkeä, että haluaisin sitä Vappuna rakentaa. Ensi viikonloppuna sitten. Silloin pitäisi säänkin oleman taas viidessä asteessa, joten yhtä hyvin voi tehdä juttuja sisällä.