Tulvanpuoleista

Koko lokakuun – paria kaunista aurinkoista syyspäivää lukuunottamatta – on satanut. Kodin lähellä olevasta jalkapallokentästä näyttäisi tulleen pysyvästi lammikko, jossa kasvaa jo vähän ruohoakin hiekasta. Ojat kävelyteiden varsilla tulvivat välillä enemmän välillä vähemmän. Espoon tulvista nyt puhumattakaan, mutta ne eivät ole minun elämääni vaikuttaneet.

Koirien kanssa on saanut ulkoilla kävelyn jos toisenkin sateessa. Polku meidän talolta kävelytielle on mutainen ja liukas. Koirat ovat aina kuraisia kotiin palatessa. Autokin on korjaamolla, sateen ja kosteuden vuoksi kait. Perjantaina miehen ajaessa töihin autossa ilmeni jotain kummaa sähkövikaa ja kun mies oli lähdössä kotiin, ei auto ottanut startatakseen ollenkaan. Lopulta ties kuinka monennen käynnistysyrityksen jälkeen mies sai viimein auton käyntiin, mutta kaupan pihassa se ei enää inahtanutkaan.

Meidän mersu on jo vanha, ja vaikka se yleisesti ottaen toimiikin oikein hyvin, olemme ennakoineet ongelmien syntymistä liittymällä jo vuosi sitten Autoliiton jäseniksi. Perjantaina mies pääsi ensimmäistä kertaa sitten testaamaan palvelua. Tiepalvelu tuli paikalle ja yritti aikansa tutkia, mikä siinä autossa on ja mitä sille voisi tehdä. Lopulta päätyivät vain hinauttamaan auton korjaamolle, missä auto on siitä saakka seissyt. Vieläkään ei ole kukaan siellä ehtinyt katsoakaan autoa, joten minulla ei edelleenkään ole mitään ymmärrystä siitä, mikä autossa oikeasti on vikana ja kuinka paljon sen korjaaminen maksaa.

Niinhän sitä sanotaan, että kun jotain menettää, sen arvon vasta kunnolla ymmärtää. Olen niin pitkään ollut ajokortillinen ja autollinen, että tämä autottomuus tuntuu aivan kamalalta. Edellisestä autottomasta ajasta on viitisen vuotta. Silloin myin sen ihanan Civicini ja meni noin viikko ennen kuin sain sen ei-niin-ihanan Insightin tilalle. Sellaiset pienet jutut, kuten esikoisen vieminen Nurmijärvelle huomenna ja esikoisen koneen vieminen Giganttiin huollettavaksi ovatkin yhtäkkiä haasteellisempia tehtäviä ilman autoa kuin auton kanssa.

Nurmijärvelle en tietenkään voi teiniä heittää ollenkaan (isänsä kuulemma lupasi tehdä sen), mutta koneen huoltoon vieminen piti sitten hoitaa bussilla. Onneksi Forumissa on nykyään Gigantti. Se wild goose chase tosin on sitten ihan oma tarinansa. Esikoisen kone on puoltoista vuotta vanha, Gigantista ostettu, mutten ottanut siihen lisäturvaa. En arvellut sitä tarvittavan, sillä onhan meillä osaajaan kotona, jos softaongelmia tulee. Koneessa on nyt ilmennyt hurjaa hitautta ja sellainen kummallinen vika, että jos laturijohto on kiinni koneessa, videoista katoaa värit.

Lähdin siis eilen tosikoisen kanssa kone repussa Forumin Giganttiin. Ensin odotettiin pitkään palvelua ja sitten lopulta mies tiskin takana sanoi minulle, että kone voidaan lähettää huoltoon, mutta hänen mielestään kyse olisi näytön ajurista, ei ohjainkortista. En enää muista paljonko kertoi huollon veloittavan, jos tutkivat, eikä laitevikaa löydy. Ehdotti sitten, että voisin jättää koneen heille softahuoltoon, missä uudelleenasentavat sen, mutta se maksaa minulle satasen. Tuumasin, että sen nyt voin sitten tehdä itsekin.

Lähdin tosikoisen kanssa kotiin kone yhä repussa, kevyesti vittuuntuneena. Tänään sitten työpäivän jälkeen aloin valmistella esikoisen koneen uudelleenasennusta. Latasin viimeisimmän win10-version koneelleni ja yritin polttaa sen dvd:lle, joka ilmoitti olevansa sille liian suuri. Niinpä näkyi olevan: 5,7Gt. Etsin laatikon pohjalta vanhemman valmiiksi poltetun version tilalle ja työnsin dvd:n koneen asemaan.

Such a mundane task, jonka olen tehnyt niin monta kertaa. Tällä kertaa olen kuitenkin repinyt hiuksia päästäni. Ensin en löytänyt boottivalintaa. Sitten kone ei bootannut dvd:ltä valinnasta huolimatta. Kun viimein sain sen boottaamaan dvd:ltä, en päässyt alkua pitemmälle, kun kone ilmoitti: “Your computer needs repair.” No shit Sherlock! Mitähän minä yritän tässä tehdä? Ei viesti tosin siihen loppunut, antoi myös virhekoodin. Saman virhekoodin sain, kun yritin ajaa Recoveryn.

Lopulta käynnistin Windowsin esikoisen tunnuksella ja käynnistin Windowsin asennuksen Windowsin sisältä. Ei optimaalista, but what can one do. Ainakin asennus käynnistyi siitä, mutta nyt se näyttää jumittuneen 22 prosenttiin. Voi olla että joudun vain viemään koneen Giganttiin huomenna kuitenkin. Aargh!