Näistä leikkauksista

Kirjoitin tämän Facebookkiin. Päätin lopulta julkaista saman tässä blogissanikin. Vihaisena ei pitäisi mitään julkaista, mutta teen poikkeuksen sääntööni – myös kirosanojen viljelyn suhteen. Pardon my French jo näin etukäteen. Sillä minua suututtaa tämä jumalaton marina, jonka hallituksen leikkaukset (jokta sinänsä mielestäni ovat vähän pimeässä sohimista, eikä mun maalaisjärkeni jaksa ymmärtää ihan kaikkien noiden toimien älykkyyttää säästömielessä eikä edes kilpailukykymielessä – julkisella puolella ne ehkä tuo säästöjä, yksityisellä? en tiedä).

Kielenkantani (näppäimistöni) kirvoitti Mirja Mansikkamäen vuodatus Facessa. Ihan niin ja omat päälle.

Tuolla nyt itkee turuilla ja toreilla “matalapalkkaiset” (jotka ei edes mun yksityisellä työskentelevän näkökulmasta ole niin kovin matalia, olen tehnyt ihan tätä samaa it-hommaa huomattavasti em. peruspalkkoja alemmallakin peruspalkalla ja ihan ilman sunnuntailisiä) huutavat ja itkevät sunnuntailisiensä madalluksesta (200% palkasta 175% palkkaan) ja siitä, että loma-aika lyhenee 38 päivästä siihen 30 päivään, jolla me muutkin pärjäillään. Kun ne saavutetut edut, vittu! Ja meidän työ on tärkeempää kuin teidän työ!

Ja sitten mulle sanotaan, että ole sinä hiljaa, kun ei sun päivärahoihis ja kilsakorvauksiis koskettu. Ei koskettu ei, mutta sit jos koskevat, koskevat. Jos se on se mikä säästön tuo, siittä vaan. Ei se tosin valtion kassaan mene sekään, sillä meillä ne maksaa asiakas. Julkisellakin puolella sunnuntailisät maksaa juu asiakas, veroissaan.

Nyt vittu oikeesti! Ei tästä ikinä tule mitään, kun teki niin tai näin, aina joku parkuu suureen ääneen! Eniten huutaa AY-liike, jolla on ollut aivan liikaa valtaa. Mistä te luulette, että meidän helvetin korkea hintataso johtuu jos ei siitä, miten AY-liike on saanut työn tässä maassa niin pirun kalliiksi?

Ja muuten, kyllä nämä leikkaukset koskee minuakin. Olen joskus sairaana ja juu, jo yhden päivän palkan menetys kirpaisee. Ihan on arkipyhät olleet kiva juttu, mutta vastaisuudessa olen ne (lue: jopa ne kaksi, jotka karsittiin) töissä.

Menkää ruikuttajat katsomaan kuinka Jenkeissä on 10 päivää vuosilomaa, sairaspäivät vähennetään niistä ja loppujakaan ei saa yleensä putkeen pitää. Meillä on täällä näiden leikkaustenkin jälkeen työntekijöiden asiat aika hemmetin hyvin.

Ja vielä:

Must on niin jotenkin huippua, kun kuntapuolen ihmiset itkee kun ei oo etuuksia ja sitä ja tätä. Ei se kuulkaa yrityspuolella ole vältsisti yhtään sen paremmin. Päin vastoin – ei ole virkoja vaan yt:t vaanii vuoden välein monissa yrityksissä, jatkuvasti pelkäät työsi puolesta, palkankorotuksia ei ole, koulutuksiin ei pääse mutta silti vaatimukset osaamisen kasvattamisesta on kovat – ja jos et jatkuvasti opi ja mukaudu olet siellä yt-listan kärjessä.

Miksei yrityspuolen ihmisten itkua näy eikä kuulu? Itse ainakin ajattelen, että olen oman onneni seppä, sitä niitän mitä kylvän ja niin eespäin. Itse olen työni ja työpaikkani valinnut – tai päätynyt sinne mihin huolittiin, kuka mitenkin. Leikkaukset koskevat nyt pahiten julkista sektoria, koska se on se, mikä valtion kassasta tulee.

Lakatkaa oikeesti ihmiset tuijottelemasta omaa napaanne itsesäälin vallassa!

Eniten vituttaa pakolaisten sotkeminen tähän keskusteluun. Siinä menee jo puurot ja vellit ja läskisoositkin sekaisin.

UGH. Olen puhunut. Kiitos ja näkemiin.