Palmupaikassa

Kun katsoo ikkunasta suljetulle sisääpihalle, näkee palmuja ja kaktuksia. Kun katseensa nostaa taivasta kohti, näkee “aasinmahan”, joka roikkuu harmaana Las Palmasin päällä, tiputellen välillä vettä sisuksistaan. Lämmintä on sen parisenkymmentä astetta aamupäivällä, iltapäivällä muutama aste enemmän. Las Palmasin heinäkuu. Kesä on kuulemma etelässä. I'd say.

Saavuin Las Palmasin kentälle perjantaina iltapäivästä. Odottelin laukkuani lennon mukaisella karusellilla, vaihtaen painoa jalalta toiselle, vähän kyllästyneenä matkantekoon, odottaen että pääsisin joskus terminaalista ulos. Laukkua ei vaan näkynyt, mutta ajattelin, että varmaan se onkin viimeisten joukossa, vaihtolentäjä kun olin. Sittenpä silmäni piipahtivat naapurikarusellilla, jossa pyöri Madridista viisi minuuttia ennen meitä lähteneen koneen laukut, ja kas! siinähän se matkalaukkuni! Onneksi oli eksynyt koneeseen, jolla oli sama määränpää kuin minulla.

Pääsin siis viimein ulos terminaalista puolipilvisen puoliaurinkoiseen 25 asteen säähän; lentokentällä(kin) oli lämpimämpää kuin täällä kaupungissa. Mutsi oli naapuriystävänsä kanssa vastassa, ja ajettiin kotiin. Oli ihana tavata viimein nuo mutsin naapurit, jotka ovat auttaneet ja huolehtineet äidistä, olleet kuin varatytär perheineen, minun ja siskoni sijalla täällä!

Moni monesti ihmettelee, miksi mutsini asuu täällä perheestään kaukana, miksei tule “kotiin” Suomeen. Minä en ymmärrä. Jos se olisin minä, joka on muuttanut Suomesta pois, kaikki vain ajattelisivat, että se minun elämäni, minulla on syyni. Onko nuorella (äh, enhän minä ole nuori, mutta siis you know?) joku erityislupa muuttaa ulkomaille, mitä vanhemmalla ei olekaan? Tämä on äitini koti, enkä sitä kyseenalaista. Kunnioitan hänen päätöstään asua täällä. Meillä jokaisella on syymme ja motiivimme. Ja tiedän, että mutsin täällä hyvä asua, be as it may.

Nyt minä siis olen täällä tämän viikon verran mutsin seurana, auttelemassa ja olemassa. Perjantai-iltana olin aivan poikki matkustuksesta, joten mihinkään ei enää lähdetty, kun kotiin päästiin. Paitsi alakerran Spariin, hakemaan vähän ruokatarpeita. Autoin mutsia ottamaan haltuun uuden Samsung Galaxy S-kakkosensa, mikä oli melkoisen mielenkiintoista sillä puhelin on espanjaksi ja Android, jota en ole säätänyt aikoihin, mutta hyvin minä selvisin silti.

Eilen käytiin El Muellen kauppakeskuksessa, missä tavattiin muutamaa mutsin ystävää samalla kun hörppäsin cappucinon paikassa josta saa kaiken 1-2 eurolla, ja jonka listalta löytyy myös suklaasämpylöitä erilaisilla suklaakarkki- ja -keksitäytteillä :D

Haahuilin vähän aikaa myös kaupoissa siellä, koluten paikallisia kesä-rebajas, kesä-aleja. Isoksi kauppakeskukseksi se oli yllättävänkin pieni, tai harvakseltaan kaupoitettu. Ei siellä loppujen lopuksi ollut kuin pari mielenkiintoista vaatekauppaa – Blanco ja Polinesia – joista löysin pari kivaa vaatekappaletta itselleni ja tuliaisteepaidat tytöille, ja pari kivaa koruliikettä joista ei lähtenyt mukaan mitään, kuten ei sinsänsä kivasta UlanKa-kenkäkaupastakaan (pitäisikö jo mitata kuume?).

Se mitä käteen jäi, on ehdottomasti muy bonitas! Ainakin omasta mielestäni ;)

Iltasella vielä vietiin naapurin 40-vuotispäiväänsä viettäneelle tytär-substitutelle kortit ja synttäri/kiitoslahjat minulta ja siskolta (ihan nappiin osuneet kaulaketjun ja korvikset, hyvä sisko, hienosti valittu!) ja mutsilta rahaa kahdenkeskistä illallista varten – ja nappiosuma sekin, sillä olivatkin juuri lähdössä synttäri-illalliselle, lapset mummolassa. Tuli itsellekin superhyvä mieli, kun näin miten onnelliseksi vastaanottaja tuli, ihan kyyneliin saakka :)

Aamun sateiden jälkeen aurinko tuolta vähän koittaa kurkkia aasinmahan takaa. Jospa tänään käytäisiin Las Canterasilla?