Näin ITKIN viettää täydellisen joulupäivän

Disclaimers:

  • ITKIN = ihan tavallinen keski-ikäistyvä nainen, Marilka, 38
  • 'täydellinen' on suhteellinen käsite. Tänä vuonna joulupäivä oli lapseton puolilta päivin alkaen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä täydellisyyden tai epätäydellisyyden kanssa, niin vain sattui tänä vuonna olemaan.
  • Tämä blogipostaus sai inspiraationsa Hesarin typerästä jutusta “Näin hipsteri viettää täydellisen joulupäivän” (hipsterit: teidän joulunvietossanne ei ole minun puolestani mitään vikaa, Hesarin juttu on pöljä)

0:20 – Menet nukkumaan peiteltyäsi lapset sänkyihinsä. Vaikka tykkäätkin koirasta sängyn jalkopäässä, nautit siitä että se välillä, kuten tänä yönä, nukkuukin jonkun tyttären kanssa. Käperryt miehesi kainaloon tietäen ettei koira tuijota teitä vaikka tekisitte mitä.

9:45 – Heräät omituisesta unesta ja pohdit, onko tytär käynyt jo ulkona koiran kanssa. Jäät lojumaan sänkyyn vielä hetkeksi, jutellen miehesi kanssa.

10:05 – Vääntäydyt ylös sängystä herättämään lapsia, sillä reilun tunnin päästä pitäisi olla viemässä heitä toisille vanhemmilleen. Puhut yhden heistä viemään koiran ulos.

11:30 – Patistat tytöt autoon parikymmentä minuuttia aiottua myöhemmin, pannari- ja paahtoleipäaamiaisen (siis lasten, itsehän et enää sellaisia voi syödä, kun kertyy heti lantiolle) jälkeen, mutta onneksi se nyt ei ole niin pikkutarkkaa. Sisälläsi on pieni haikeus kun viet tyttäriä, mutta tiedät nauttivasi myös lapsettomista hetkistä. Sitä paitsi, hehän palaavat taas ihan muutaman päivän päästä.

12:20 – Palaat kotiin mukanasi paikalliselta ABC:ltä hakemasi 3 litraa maitoa (aina se loppuu kesken juhlapyhien) ja paketti tomusokeria. Päätät käydä suihkussa, kun et aamutuimaan ehtinyt.

13:30 – Istut sohvalle kirjoittamaan blogi-entryä joulusta ja leikkimään kuvien kanssa iPadilläsi.

14:50 – Lähdet koiran kanssa lenkille nauttien päivänvalosta, joskin harmaasta. Kävelette pitkän lenkin pysähtyen välillä juttelemaan muiden koirien ja niiden kävelyttäjien kanssa. Jahtaatte koiran kanssa eteen pompannutta pupua tietäen vallan hyvin ettette saa sitä kiinni (eikä se ole toki sinulla tarkoituksenakaan, koiralla kylläkin, mutta sehän on hihnassa).

16:30 – Palaat lenkiltä, jonka aikana mies on aloittanut keittiöhommat. Siirryt sujuvasti keittiöön valmistelemaan yhdessä banaani-pähkinäleipää ja kuorimaan veriappelsiineja ja granaattiomenoita Tapaninpäivän ateriaa varten. Laitat soimaan Abba Gold CD:n, jonka miehesi sai joululahjaksi isältäsi, saatteella 'Terveisiä museosta'. Pohdit ohikiitävän hetken isäsi huumorintajua.

17:15 – Mies huomaa unohtaneensa fariinisokerin, joten hyppäät autoon ja ajat jälleen ABC:lle hakemaan sitä. Siellä onkin enempi ruuhkaa kuin puolilta päivin, joten jätät auton puolittain jalkakäytävälle tien viereen kun pihaan ei mahdu. Nappaat hyllystä sokerin lisäksi Happy Joe -siiderin itsellesi. Miehellä on kotona omatekemä oluensa.

20:30 – Kananmaksamousse on jääkaapissa tekeytymässä, Tapaninpäivän ankan kastikkeen alku porisee padassa. Banaani-pähkinäleipä on valmista, ja istahdatte pöytään lämpimäisille.

20:45 – Lähdet koiran kanssa ulos, luullen sitä illan viimeiseksi lenkiksi.

21:25 – Siirryt miehen ja koiran kanssa TV-huoneeseen. Valitsette elokuvaksi Matrixin, koska sinä et sen ilmestyessä ollut vielä löytänyt sisäistä nörttiäsi, ja näin ollen leffa oli jäänyt katsomatta silloin aikoinaan. Paikkaat nyt aukon tässä kohdassa sivistystäsi.

22:50 – Noin puolivälissä leffaa koira käy levottomaksi ja pyytää päästä jälleen ulos. Otat pikkutorkut sillä välin kun mies käy tupakalla ja käyttää koiran pissalla. Katsotte elokuvan loppuun.

0:00 – Kello näyttää tasan puolta yötä kömpiessänne taas sänkyyn. Yrität lukea hetken, mutta silmät painuvat kiinni.

ZZZzzz…