Etätyön autuus

Tai läsnätyötähän se kai, uusimman trendisanan mukaan. Ihan sama minulle, töitä kotona, ei toimistolla, joka tapauksessa. Onneksi on Lync. Ja onneksi se tänäänkin lopulta tokeni, vaikka aamulla yritti kovasti sanoa, ettei saa palvelimeen yhteyttä. Koneen buutti auttoi siihen vaivaan, tällä kertaa.

Sitä ennen kuitenkin, kunhan olin joskus vähän ennen kahdeksaa saanut itseni sängystä ylös ja portaita alas, avasin oven ulos takapihalle, kauniiseen aurinkoiseen aamuun. Lämpöä oli jo parikymmentä astetta varjossakin, enteillen iltapäivän 29 astetta. Laitoin meille freddot ja kahvilasi kädessä käyskentelin katsastamassa, mitä pienelle puutarhallemme tänä aamuna kuului.

Tomaatti puskee lisää hedelmää, munakoiso on avannut ensimmäisen kukkansa, pavut, basilika, kesäkurpitsat, pinaatit, salaatti, tilli ja niin eespäin, kaikki, kasvaa ihan silmissä. Salaattipenkki töyräällä kaipaa yhä kitkemistä. Luultavasti teen sen homman lauantaina kun on koko päivä aikaa erotella rikkaruohoja nyt jo kohtuullisesti erottuvista erilaisista salaateista.

Puutarhakierroksen jälkeen otin läppärin ulos pihapöydälle aurinkovarjon alle ja ryhdyin käymään läpi sähköposteja ja aloittelemaan muita päivän hommia. Mies toi pari kippoa ja purkin kreikkalaista jugurttia ja laitoin itselleni aamupalaksi jugurttia hunajalla ja kanelilla.

Aurinko oli vielä koivujen takana ja pilviäkin alkoi kertyä. Mutta ilma oli riittävän lämmin istua siinä pöydän ääressä pellavahousuissa ja teepaidassa, jugurttia ja semi-freddoa nautiskellen, töitä tehden.

Tytöt heräilivät yksi kerrallaan ja nousivat vuoteistaan aamutouhuihin. Yhteentoista mennessä olin saatellut esikoiseni matkaan isäni ja isoäitini kanssa Lappeenrantaa ja Viipuria katselemaan, ja tosikoinen ja keskimmäinenkin sulkivat teeveet ja läppärit ja tulivat ulos pelaamaan splash ballia.

Siinä vaiheessa katsoin viisaimmaksi siirtyä pois pöydän äärestä – “splash ball nurmikko” on ihan sen vieressä. Pilvet olivat haihtuneet kuuman auringon tieltä, joten vaihdoin pellavan biksuihin ja laitoin itselleni mukavan paikan aurinkoon, aurinkotuoliin löhöasentoon. Siinä oli hyvä tehdä töitä, siitä oli mukava seurailla tyttöjen touhuja pihamaalla, turvallisen etäisyyden päässä kaikista vesileikeistä ;)

Puolilta päivin mies avasi grillin ja laittoi bratwursteja, nakkeja ja mustaa makkaraa paistumaan sillä välin kun minä tein salaatin. Odotan niin että pääsen poimimaan kurkut, paprikat ja tomaatitkin omasta maasta! nyt vasta salaatinlehdet löytyy pihapuurtarhasta.

Rohkeana tyttönä maistoin Grill Basil Gardenin grillimaisterin tarjoilemaa mustaa makkaraa, vaikka aina olen todennut, ettei se ole tätä stadilaistyttöä varten, se. Mutta Tapolan “maksalaatikko makkarankuoressa” yllätti ja suorastaan tykkäsin siitä, puolukkahillon kanssa. Hämmentävää!

Lounaan jälkeen kävin taas töiden kimppuun auringon paahteessa. Välillä oli pakko käydä koneen kanssa istumassa hetki sisällä viileässä (siellä on kai vain n. 26 astetta), ja kävelinpä kerran ihan alakertaan saakka. Ironista kyllä, sauna on yksi meidän talon viileimmistä paikoista tällä hetkellä ;)

Siellä saunassa meillä on vadelmaviini käymässä, jo seitsemättä päivää. Illalla siirretään se uuteen astiaan, otetaan kaikki vadelma- ja rusinarääppeet pois, lisätään vettä ja sokeria ja sitten se saa käydä vielä kymmenisen päivää. Juhannukseksi on siis ihan omat vadelmaviinit tuloillaan. Toivottavasti se on hyvää!

Tämä kuva sieltä viikon takaa

Eilispäivän vietin toimistolla. Maanantain kotipäivän jälkeen mietin, että lienee parempi mennä toimistolle, sillä kotosalla mieli paloi jatkuvasti pihalle, missä muu perhe teki kaikenlaista pihapuuhaa. Minäkin silloin osallistuin sen verran, että käytin lounastaukoni nurmikon siistimiseen. Mutta eilen toimiston viileydessä tuumin, että sittenkin olen mieluummin kotona – etenkin kun voinhan tosiaankin ottaa koneen ulos vaikka koko päiväksi!

Myös tyttäret on viimein tänään oivaltaneet, että piha on myös olohuone, ei vain ulkopelejä, auringonpalvontaa ja grillausta varten. Keskimmäinen otti paperia ja kyniä siihen pöydän ääreen, mutta lopulta päätyi taiteilemaan kynsiään. Ja pienen sisätauon (ON kuuma! kreikkalaisetkin on siestansa sisällä) jälkeen pöydästä tuli varsinainen kynsistudio, kun keskimmäinen taiteili tosikoisellekin komeat kynnet!

Toivottavasti kesä jatkuu tällaisena! Viimeisin sääennuste taitaa kuitenkin kertoa, että viikonloppuna painuisi taas päivälämmöt kahdenkympin alle, ja sateitakin olisi luvassa. Niin, Juhannushan se lähestyy ;)